Raspberry Pi - käyttökuntoon

Tässä artikkelissa olisi tarkoituksena käydä läpi Raspberry Piin asentaminen käyttövalmiiksi.

Mitä tarvitset Raspberryn Lisäksi:
SD-Muistikortin
USB-Virtalähteen microusb liitännällä
USB-Näppäimistö
USB-Hiiri
Verkkojohto
HDMI-johto
Näyttö HDMI liitännällä
Tietokone, jossa SD kortin lukija
sshstatusok.jpg
Seuraavien oheiskomponenttien hankintaan tulee kiinnittää huomioita:

SD-Muisttikortti: Itselläni toimi kuvasssa 3 näkyvä SanDiskin Extreme muistikortti (SD HC 20MB/S 8GB), joillakin käyttäjillä on ollut ongelmia muistikortin kanssa.

USB-Virtalähde: Raspberry piistä on saatavilla 2 mallia ja käyttämäni B-malli vaatii käyttöjännitteeksi 5V ja virtaa 700mA, joten sitä ei voi kytkeä tietokoneen usb-porttiin, koska tämä voi johtaa raspberryn ja tietokoneesi vaurioitumiseen. Markkinoilta löytyy usb-latureita kuten nokian valmistama microusb liitännällä varustettu laturi, joka antaa maksimissaan 1200mA virtaa ja 5 voltin käyttöjännitteen.

Voit myös käyttää muutakin virtalähdettä, joka antaa reguloidun 5 jännitteen ja tarpeeksi virtaa laitteelle ja uhraamalla yhden microusb-johdon tätä varten. Tein itse näin ja käytin modifioitua at-poweria ja katkaistua microusb-johtoa ennen kuin hommasin nokian laturin kyseistä käyttöä varten.

USB-Näppäimistö ja hiiri: Käytin itse omistamiani logitechin langatonta hiirtä ja näppäimistöä ja etenkin näppäimistöllä kirjottaessa esiintyi viivettä kirjoituksessa, joten suosittelen langallista näppäimistöä.

Näyttö: Voit käyttää Raspberryn sisältämää HDMI-lähtöä tai Video RCA lähtöä(PAL & NTSC).

[size=150]Aloitetaan:[/size]

Tässä artikkelissa käytetty Raspbian linux versio: 2012-07-15-wheezy-raspbian
Lataa uusin versio Raspbian linuxista osoitteesta: http://www.raspberrypi.org/downloads
Lataa myös samalta sivulta Win32DiskImager ja asenna se.

ifconfig.jpg
Laita SD kortti, joko koneessasi olevaan tai erilliseen SD-kortin lukijaan. Pura lataamasi Win32DiskImager.zip ja käynnistä sovellus Win32DiskImager.exe. Pitäisi windowsissa avautua kuvassa näkyvän kaltainen ikkuna.

ifconfig1.jpg
Klikkaa kansio kuvakketta ohjelmassa ja hae lataamasi Raspbian linuxin image.

putty.jpg
Device valikossa pitäisi näkyä koneeseesi liittämä windowssin antama levyaseman tunnus SD-muistikortille. Minulle Windows antoi L-aseman tunnuksen.

puttylogin1.jpg
Kun olet hakennut imagen levyltäsi aloita imagen kirjoitus muistikortille painamalla “write”-nappulaa

puttylogin2.jpg
Kun imagen kirjoitus SD-muistikortille on onnistunut antaa ohjelma “write succesful” ilmoituksen.

raspconfsave.jpg
Kytke tarvittavat oheislaitteet Raspberry piihin ja kytke muistikortti paikoilleen ja viimeisenä virtajohto. Pitäis oikealla ylärivissä näkyvien ledien vilkkua ja näyttöösi ilmestyä kuva.

startxt.jpg
Raspberry Pii käynnistyy ja latailee tarvittavia asioita käynnistyksen yhteydessä.

startxa.jpg
Kun käynnistys on suoritettu pitäisi kuvassa näkyvän Raspberry Pi- Config ikkunan avautua ja muutamat asetukset tulisi tehdä valikosta.

valitse ensiksi päävalikosta “expand_rootfs” ja paina enteriä. Tämän avulla saat käyttöösi koko sd-muistikortin tilan. etkä vain linuximagen kokoista osioita.

sshstatus.jpg
Enterin painamisen jälkeen pitäisi ilmestyä kyseinen ruutu, joka ilmoittaa että SD-kortilla olevaa osiota on laajennettu ja seuraavassa käynnistyksessä tiedostojärjestelmä muutetaan.

sshstatusok.jpg
Tämän jälkeen päävalikosta valitaan “change_timezone” ja enteriä

ifconfig.jpg
Tämän jälkeen timezone valikosta valitaan “Europe” ja enteriä

ifconfig1.jpg
Tämän jälkeen timezone valikosta valitaan “Helsinki”

puttylogin2.jpg
Seuraavaksi sallitaan SSH serveri. Sallittaessa SSH serveri, käynnistyy ssh palvelu käynnistyksen yhteydessä ja näin voit ottaa etäyhteyden Raspberry Piihin Puttyn avulla. Valitse päävalikosta “ssh”

putty.jpg
Valitse “ssh” valikosta “enable” ja enteriä

puttylogin1.jpg
Tämän jälkeen ilmestyy ikkuna, joka kertoo että SSH serveri käynnistyy käynnistyksen yhteydessä.

raspconfsave.jpg
Tämän jälkeen poistu Raspberry Pi Config valikosta siirtymällä “finish” valintaan ja poistu valikosta painamalla enteriä.

startxt.jpg
Tämän jälkeen Raspberry käynnistyy uudelleen ja muuttaa SD-muistikortin tiedostojärjetelmän koon, jotta saat kaiken tilan muistikortilta käyttöösi etkä vain 2 gigan imagen kokoista osiota.

startxt.jpg
Lopulta tulee ruutuun teksti “raspberrypi login” ja käyttäjätunnus on pi ja salasana raspberry. Kun olet kirjautunut sisään kirjoita startx, jolloin työpöytä käynnistyy. Mikäli et halua käynnistää työpöytää vaan tarkistaa ssh palvelun tilan mene “jatketaan” kohtaan.

Käyttäjätunnus: pi
Salasana: raspberry

startxa.jpg
Nyt sinulla pitäisi olla vastaanvanlainen työpöytä näytölläsi. Nyt sinulla on Raspberry Pi valmiina käyttöä varten.

[size=150]Jatketaan:[/size]

Tärkeintä on, että Raspberryn ensimmäisen käynnistyksen yhteydessä tulleesta config valikosta sallittiin sshyhteys, jolloin käynnistyksen yhteydessä ssh-palvelu käynnistyy automaattisesti eikä sinun tarvitse erikseen käynnistää sitä. Tämä helpottaa huomattavasti Raspberryn Piin käyttöä lähiverkossa windows koneelta puttyn avulla.

sshstatus.jpg
Ensimmäiseksi tarkistetaa ssh palvelun tila käyttäen terminaalissa komentoa: service ssh status
Voit tehdä tämän myös työpöydällä avaamalla terminaali ikkunan tai poistumalla työpöytänäkymästä.

sshstatusok.jpg
Pitäisi komennon jälkeen ilmestyä ruutuun ssh palvelun tila, jonka tulisi olla “ok - sshd is running”.

ifconfig.jpg
Tämän jälkeen tarkistetaan Raspberry Piin IP-osoite, jonka se on saannut adsl reitittimeltä komennolla: ifconfig

ifconfig1.jpg
Kirjoita saamasi IP-osoite muistiin. Minulla se oli lähiverkossani muotoa 192.168.1.103.

putty.jpg
Seuraavaksi siirrytään Windows koneelle ja imuroidaan Putty ohjelma ja asennetaan se. Käynnistettyäsi Putty ohjelman sinulla pitäis olla kuvan kaltainen ohjelma edessäsi.

Seuraavaksi syötät ohjelmaan Raspberry Piin IP-osoitteen, ja portiksi 22 ja yhteyden tyyppi ssh ja annat yhteydellesi haluamasi nimen ja tallennat sen Putty ohjelmistoon seuraavaa käyttöä varten.

Tämän jälkeen valitset luomasi yhteyden “saved sessions” listasta ja painat open nappia, jolloin terminaalin pitäisi avautua ja yhteyden muodostua Raspberryyn.

puttylogin1.jpg
Seuraavaksi kirjaudutaan sisään. Oletuksena Piissä on seuraava käyttäjätunnus:

Käyttäjätunnus: pi
Salasana: raspberry

Root käyttäjän saat toimintaan kirjautumalla käyttäjätunnuksella pi ja salasanalla raspberry.
Käytä komentoa: sudo passwd root
syötä uusi salasana esim. root
Tämän jälkeen käytössäsi on myös:
Käyttäjätunnus: root
Salasana: root

puttylogin2.jpg
Kirjautumisen jälkeen pitäisi Raspberryn lähettää tervehdysviesti terminaali ikkunaan. SSH-yhteyden avulla on helppo käyttää Raspberryä ja siihen ei tarvitse kytkeä muuta kuin sähkönsyöttö, ethernet-kaapeli ja SD-muistikortti.

aika sammuttaa Raspberry Pi tämän artikkelin osalta komennolla: shutdown -h now
Kun Raspberry Pi on sammunut pitäisi piirilevyn oikeassa yläkulmassa palaa vain punainen ledi.

[size=150]Lopuksi[/size]
Suosittelen Raspberry Piin hankintaa jos löytyy kiinnostusta linuxia, ohjelmointia ja elektroniikkaa kohtaan.

Alkuperäinen Raspberry Pi rakentelu kertomus löytyy sivuiltani: http://koti.mbnet.fi/micu/

-Mika
raspssh.jpg
raspsshenabled.jpg
raspsshenabledselec.jpg
timezonehels.jpg
rasptimezoneeurop.jpg
rasptimezonet.jpg
sdpartition.jpg
raspexpandsd.jpg
raspstart.jpg
rasp0.jpg
win32di3.jpg
win32di2.jpg
win32di1.jpg
win32di0.jpg
win32di.jpg
rasptarvikkeet.jpg

Hienot sivut sulla :smiley:

Joo, kiinnostusta rasberryä kohtaan on, mutta tuntuvat olevan aika tiukassa. :frowning:

JIHAA…ihka aidolla suomenkielellä opas raspberryyn. :smiley:
Hitto,minnekköhän minä sen omani nakkasin?..tässähän taas into nousee kummasti.Asetuksistakin selvisi taas uusia asioita.

Yksi juttu särähti pahasti silmään… Linuxissa about kaikki on case-sensitiveä, eli kirjaimen koko vaikuttaa. Eli tunnukset jne pitää kirjoittaa pienellä. Lisäksi en tiedä mistä moinen root-tunnus tuonne on eksynyt, eikä sillä kirjautumisen pitäisi olla myöskään mahdollista (ellei sitä erikseen aseta itse käyttöön).

Myy se mulle jos kerran ei ole käyttöä :slight_smile:

En myy,milläs minä sitte ite leikin? :wink:
Partcolla noita raspeja on näköjään varastossa.

Todellakin kuten yllä mainittu niin turvallisuuden kannalta (jos kone siis interwebissä kiinni) pitää root tunnus ehdottomasti muistaa pistää ssh:n yli kirjautumiskieltoon.
Lisäksi jos sillä aikoo ssh-palvelinta pitää, kannattaa asentaa joku fail2banin kaltainen kirjautumistarkkailija ettei wnb-kräkkerit yritä turhaan forcettaa sisälle.

Juuh, pieni virhe tuossa. Asia on juurikin noin miten Kipe sanoi. Typpiltä hyvä vinkki ssh tietoturvaan. kiitoksia :slight_smile:

Tietääkö kukaan, että voiko raspille syöttää käyttöjännitteen gpio-väylän +5v ja gnd pinnien kautta?

Voi syöttää mutta pitää syöttää myös 3,3volttia
bitwizard.nl/wiki/index.php? … spberry_Pi

Ei sinne mitään 3.3V tartte syöttää, tuo GPIO:n 5V linja on samaa linjaa usbin kanssa -> menee regulaattorin kautta 3.3 voltiksi. Tai no, ainakin ite oon ajellut raspiani pelkästään GPIO:n 5V linjan kautta, usbia en oo vielä edes käyttänyt kiinni :wink:

Ok, hyvä tietää, iteltä ei nimittäin löydy yhtään micro - usb johtoa :question:

Joo, ja vielä toinen kysymys, tai oikeastaan kaksi.
Minkä kokoinen muistikortin pitää olla?
Käykä SDhc - kortti, vai pitääkö olla ihan perus SD?

elinux.org/RPi_SD_cards

Itselle osui Kingstonin 16G -> Häviö. Ei toimi kamerassa, eikä vattuATK:ssa.
Transend 16G toimii ja soi.

kaikille kiinostuneille.mikun sivuille on tullut uutta matskua jälleen luettavaksi.käykää kiini :sunglasses:

vielä kun saisi hyvät ohjeet miten hemmetissä saadaan mokkula pelittää suoraan raspissa niin hyvä olisi.onnistuuhan se kyllä reittimen avulla,mutta tahtois jättää sen pois välistä tilaa viemästä.

Käytännössähän tuo tapahtuu niin, että huudellaan AT komentoja sarjaporttiin ja kun yhteys on noussut, ajetaan pppd.

wvdial hoitaa homman sujuvasti, tietänee useimmat maailman ISP:stä ja niiden asetuksista. Tai sitten network managerilla tai tai. En osaa sanoa debianin oikeaa tapaa.

RB Pi on nyt tilattu ja tuon ohjeen mukaisesti imuroin jo rasbianin netistä ja luikautin sen 8G SD(HC) kortille.
Nyt vaan odottelemaan että värkki tulee.

Sitten pitää alkaa selvittelemään onnistuuko TellStick ohjaimen asennus ja käyttö tuossa kokoonpanossa.

Liekö kenelläkään kokemusta tuosta?

Onkohan todellakin niin, että voin korvata nykyisen vanha-läppäri+linux kotiserverin tuolla Rasberry Pi:lla, kun kyseessä on kodin sähkölaitteiden ohjaus automaattisesti ja etänä netin kautta?

Asennus:

echo "deb-src http://download.telldus.com/debian/ stable main" >> /etc/apt/sources.list wget -q http://download.telldus.se/debian/telldus-public.key -O- | apt-key add - apt-get --compile source telldus-core dpkg -i *.deb

/etc/udev/rules.d/99-tellstick.rules

KERNEL=="ttyUSB*", BUS=="usb", SYSFS{idVendor}=="1781", SYSFS{idProduct}=="0c30", MODE="0666", NAME="tellstick"

Saakohan TellStick tarpeeksi virtaa Raspberry pi:n USB:sta vai tarviiko more power?

Laitteet kyllä ohjautuu päälle Raspberry & TellStick ohjauksella, mutta ei pois päältä.
Liekö ohjaus liian lyhytkestoinen tai mikähän on väärin.
Oliko Johdoton-laitteiden protokolla waveman vai joku muu? waveman on nyt asetuksissa, protokollana nexa ei toiminut ollenkaan.