Uutisen keskustelua voi jatkaa myös täällä, siksi tämä viestiketju.
Yksi mikä mietityttää paljon, on erilaisten sälekaihtimien vääntönupit. Olisiko mahdollista, että Ruuvipenkkiläiset nappaisivat ikkunoistaan löytyvistä sälekaihtimien ohjaustangosta kuvan ja liittäisi tänne näkyville (foorumin liitetiedosto-ominaisuutta käyttäen)? Useat ihmiset asuvat kuitenkin vuokralla, eikä omia verhojakaan haluta tuhota. Nuppia ei välttämättä saa myöskään irti, joten sitä pitäisi jotenkin moottoriyksiköllä vain osata pyörittää.
Otin itse worst case -kuvan, eli tuo metallinen avausreiän kuori on juurikin tuossa nupin alla. Tämä siis vaikeuttaa hieman moottoriboksin asennusta, mikäli metallia ei poista.
Ikkunan karmin leveydeksi mittasin 58mm, avausnupin sisällä olevan reiän halkaisijaksi 9,5mm, avausnupin suurimmaksi ulkohalkaisijaksi 15mm ja pienimmäksi ulkohalkaisijaksi 12mm.
Voisivatko kaikki avuliaat lukijat koittaa myös, että pyöriikö avausnuppi samalla vääntövoimakkuudella päästä päähän myös silloin, kun kaihtimet on nostettu ylös ikkunan ylälaitaan narusta vetämällä? Itselläni ainakin pyörii. Tämä helpottaa, sillä tällöin käyttäjän ei tarvitse kertoa moottoriboksille, että on vetänyt ja lukinnut kaihtimet yläasentoon. Eli moottoriboksin ei tarvitse tietää, ovatko kaihtimet alhaalla vai ylhäällä, nuppia voi käännellä vaarattomasti joka tapauksessa.
Ikkunoita en harrasta. Tungen ne tukkoon, kun sieltä tulee aina väärään aikaan valoa ja väärään paikkaan.
Kuitenkin kodin ohjauskeskuksesta tuli mieleen linuxMCE. Itsellä on tuollainen ATK testissä ja Jokin edullinen ATK voisi toimia corena. (halpa emo, halpa nVidia näyttis ja muistia lankku täyteen. Kovalevyä sitten läjissä.) Vielä kun tekee tuon laitteen toimimaan jollain järkevällä protokollalla. ohjaus olisi näppärää. Säätö++, mutta sitähän nörtin elämä on.
Onneksi muut sentään harrastavat Ja sitäpaitsi kauko-ohjattavalla järjestelmänhän hiot helposti sellaiseksi, että se päästää aina oikeaan aikaan valoa oikeaan paikkaan?
Joo-o. Olohuone ulkoa sisälle: Tummennuskelmu, musta pimennyskangas, huomiokeltainen sisustusverho ja valkokangas. Keittiön ikkunan edessä kukkasia kahdessa kerroksessa kolmessa rivissä. Makuuhuoneen ikkunassa peittävä paksu Ikean rätti ja 28" laajakuvaputkitölö.
Mutta sinänsä ajatus on hyvä. Johonkin servoon kiinni porakoneen istukka. Useimmissa pyörittimissähän on pyöreä sisus, joteten keskitappi sinne ja neljästä suunnasta puristava istukka siihen päälle ottamaan kontaktia. Tai sitten vain törkesäti servon akseli koloon sisään ja epoksia perään. Laturin voi sitten tehdä aurinkopaneelista ja laittaa sen kurkkiin ikkunasta ulos
Mistähän saisi halvalla keittiökoeita? Sorveja ja jyrsimiä ja muita sellasia pieniä leluja joita tähänkin tarvittaisiin Sijoittuvat keittiöön siksi, että lasin tiskatessa särkyessä otetaan titaanitanko ja sorvataan sisusta pois ja siitä tulee uusi lasi. Eikä emäntä pääsisi valittamaan etten osallistuisi keittiöhommiin. En mä muuta käyttöä noille ole keksinyt.
Pitää varmaan aamukahvia laimentaa, kun tulee niin levotonta tekstiä.
Tässä puolestaan toisenlainen kaihdin, joka sattui silmään toisaalla. Ikkunanpielen leveys 60mm, nupin sisäreiän halkaisija 8,5mm ja ulkohalkaisija 14mm. Nämä kaihtimet on asennettu vanhoihin ikkunoihin vajaa vuosi sitten. Merkki ei tiedossa.
Näköjään noissa kaihtimissa, mistä laitoin kuvan, ei ainakaan kädellä erota onko ne kiinni, kunhan vain kääntää ne “ylöspäin” (itseä lähempi reuna ylös). Toiseen suuntaan ei mene ollenkaan kokonaan kiinni, jos kaihtimet on vedetty ylös.
Mitenkäs käyttäytyvät, jos jättää vetämättä aivan ylös saakka? Eli että jättää kaihdinnipun muutaman senttimetrin päähän ikkunan yläreunasta?
Olen kokeillut kaksia erilaisia sälekaihtimia ja molempien säätönuppia voi pyöritellä ilman ylimääräistä voimaa, vaikka kaihtimet olisi vedetty narusta vetämällä aivan ylös asti.
Tuntuisi toimivan normaalisti. Vaikuttaisi siltä, että vedin nuo kaihtimet aika tiukkaan ylös, kun testasin eli loppujen lopuksi ainakaan käytännössä en usko, että noilla on juurikaan eroa sikäli kun sitä kädellä voi mitata. Muutenkin itse ainakin pistän ne yleensä kiinni niin, että nuo ovat kuvaamallani tavalla “ylöspäin”.
Mitenkäs jos siinä on tuommoinen systeemi kiinni ja haluaa sulkea tai avata kaihtimet käsin? Vai pitäisikö siihen käyttöön tehdä napit.
Nappeja ajattelin. Toista painamalla moottori ajaa hitaasti toiseen suuntaan ja toista painamalla toiseen (ei kuitenkaan tietystikään yli raja-arvoista). Kun kauko-ohjausyksiköstä säädetään sitten, unohdetaan manuaalisäätö ja ajetaan tasan sinne minne kauko-ohjain käskee.
Homma etenee jälleen. Nyt on käsissä muutama kappale nRF905-testialustoja. Katsotaan, kuinka alkaa yhteys pelaamaan, kunhan kerkeän koodin kirjoittamaan
Tuli vain mieleeni, että jos tuon moottorin tuuppaisi sisäpuolelle. Tuo tanko josta pyöritetään yleensä yhdistyy ylhäällä (ulkopuolella) lyhyempään joustavaan vaijeriin (noin 10-20 cm pitkä), joka sisäpuolella menee sälekaihtimen tankoon. Tuo tanko on pyöreä ja yhdeltä sivulta viistetty (hieman kuten servomoottorin napa). Elikkä moottori suoraan tuohon kiinni.
Sitten tuosta läpiviennistä voisi tuoda elektroniikan ulkopuolelle.
Mielenkiinnolla odotan onnistumisia, sillä itsehän tykkäisin kovasti jos saisi olkkarista kaikki kiinni/auki yhdellä kertaa.
Tämä idea lienee jollain tasolla käytössä kaupallisissa ratkaisuissa. Varmasti lienee siistimpi paketti, mutta asennus ei sitten onnistukaan joka pojalta. Mielessäni oli, että koko järjestelmästä tehtäisiin mahdollisimman kuluttajaystävällinen, vaikka sitä ei koskaan varmaan tultaisi kenellekään myymäänkään. Tai mistäpä sitä tietää, vaikka alkaisin kauppaamaan rakennussarjoja?
Toivottava asennusaika per ikkuna voisi olla yksi minuutti.
Aloittelin samanlaista projektia ja etsin netistä vinkkejä kaupallisista toteutuksista jolloin törmäsin tänne.
Itse ostin ClasOhlsonilta loppuunmyynnistä aikoinaan koko liikkeen kaikki sälekaihtimenohjaimet. Ei niitä ollut kuin neljä-viisi. Yhden olen laittanut käyttöön ja se on pyöritellyt kaihtimia nyt varmaan kolmisen vuotta. Paristot on vaihdettu muistaakseni kerran.
Syy miksi en tyydy noihin valmiisiin on a) niitä on jemmassa enää kolme ja tarve on viisi b) niissä on omat puutteensa joista haluaisin päästä eroon
Yksi oleellinen ongelma noissa on että ne toimivat pääasiassa kellolla. Napeista voi käännellä kaihdinta vapaasti mutta homma on hidasta ja sen joutuu tekemään kaikille kaihtimille erikseen. Tarpeeni olisi ensisijaisesti ohjaus jolla kaikki kaihtimet (tietty kaihdinryhmä) saadaan auki/kiinni yhtä nappia painamalla. Kun hommaa laajennetaan olisi helppo samalla toteuttaa valmiita väliasentoja jotka toimisivat vaikka eri painikkeista, kello-ohjaus, jne… päättyen automaattiseen kello/valoisuus ohjaukseen jolloin annettaisiin kellolla aika jonka jälkeen kaihtimet saa kääntää auki JOS ulkona on tarpeeksi valoisaa.
Käytännössä nuo ClasOhlsonin säätimet ei toimi ympäri vuoden koska kun kesällä haluat kaihtimet auki jo aamukahdeksalta niin talvella olisi kiva ettei kadulle näkyisi vielä kymmeneltäkään. On aika piristävä kokemus kun puolialastomana käyskentelet keittiössä talvi-aamuna ja yhtäkkiä kaihtimet kääntyykin auki. Koska ulkona on hämärää ja sisällä valot päällä, on olo kuin näyteikkunassa.
Itsellä tuli mieleen helpoin ja kohtuuhintaisin ratkaisu eli vaihteellisia servoja/askelmoottoreita, arduino, elektroninen päälle/pois ajastin pistorasiaan, releitä. Alkuun ajettaisiin ääriarvot eli kiinni/auki arvot. Tämä yksinkertaisesti synkronoimalla kaihtimet samaan asentoon (kiinni) ja tämän jälkeen opettamalla Arduinolle tämän kohdan. Sen jälkeen painikkeilla etsitään kohta “auki” ja opetetaan tämäkin. Yksinkertaisimmillaan ja halvimmalla rakentaisi boxin jonne viikkokello sekä kauko-ohjattuja pistorasioita (johdoton tai joku halvempi). Viikkokellon sekä kauko-ohjatun pistorasian “lähdöillä” ohjattaisiin 250V releitä jotka taas antaisivat signaalin Arduinon inputteihin. Oletus olisi kiinni ja kun kaukosäätimestä kytkee jännitteet releeseen, ohjataan kaihtimet auki. Tällöin tiedetään myös ettei viikkokello saa ohittaa pakko-ohjausta. Kun kauko-ohjauksesta laitetaan kaihtimet kiinni, käy Arduino tutkimaan viikkokellon ohjaaman releen tilaa.
Miinusta tuossa omassa järjestelmässä tulisi ettei raja-arvoja saisi muistiin virtakatkoa varten. Käsittääkseni vaatisi SD-kortin tms. jonne asetukset tallennettaisiin. Viikkokellon rakentaminen Arduinoon näyttäisi olevan kohtuullisen kallista joten tuollainen valmis voisi toimia hyvin. Joku guru jopa purkisi laitteen sisältä itse kellon sekä kauko-ohjatuista pistorasioista elektroniikan jolloin ei tarvitsisi sotkeutua verkkovirtaan.
Tuo valmis laite muutes kytketään kaihtimen säätönuppiin lyhyellä letkunpätkällä josta tulee ns. murrosnivel ohjaustikun ja moottorin väliin. Toimii yksinkertaisesti ja varmasti ja jos letkun tiukkuuden saa määriteltyä sopivaksi toimii se samalla “sulakkeena” jos kääntömoottori päättäisikin yrittää murjoa ääriarvojen yli.
Itse ajattelin poistaa kaihtimista sen tikun ja kytkeä suoraan siihen taipuisaan jouseen joka tulee karmista. Tällöin moottori tulisi ikkunan yläosaan ja omassa käytössä saisi johdotettua/ketjutettua vierekkäiset ikkunat vetämällä ikkunoiden karmilistan päälle johtolistan. Itse ohjaus tulisi erilliseen koteloon jonnekin piiloon. Jos moottoriboxin kiinnittäisi ikkunan yläosaan pystyisi siihen ehkä kehittämään mikrokytkimen joka ilmoittaa jos kaihdin on vedetty ylös. Yksinkertaisesti kaihtimen naru vedettäisiin esim. boxin yli jolloin se vapaana ollessaan ei jaksaisi painaa boxin mikrokytkintä mutta kireällä ollessaan kyllä.
Huomasin heti virheen. Jos käytetään askelmoottoria tai rajatonta servoa ja yksi kaihdin on vedetty ylös, menee kaikkien kaihtimien synkkaus pieleen. Toki ei ongelma jos joka kaihtimelle tehdään oma yksikkö mutta itselle riittäisi hyvin että yksi ikkunaryhmä (esim. viisi vierekkäistä sälekaihdinta) kytkettäisiin johdolla samaan ohjausyksikköön. Pitää kuitenkin muistaa aina kustannukset suhteessa kaupallisiin ratkaisuihin.
Ihan mielenkiinnosta haluaisin nähdä miltä nuo Ohlsonin laitteet näyttävät. Sekä ulkoa että sisältä. Onnistuisiko sinulta ottaa kuvia tai vaihtoehtoisesti postittaa (myydä) minulle yksi kappale?
Minulla on projekti jäätynyt hieman paikoilleen, mutta ehkä tuon joskus voisi tehdä valmiiksi asti.
Tuli myös huomattua, että nykyään uusista taloista voi löytyä “uudenmallisia” kaihtimenkääntönuppeja. Eli karmista töröttävä nuppi, jolloin itse kaihdinta ohjaava metallivarsi kulkee ikkunarakenteen sisällä (lasien välisessä tyhjässä tilassa). Tuollaiseen on vaikeampi asentaa monikäyttöinen ohjauslaite, ellei sitä laita lasien väliin. Siellä on taas viileämpää, joka vaikuttaa jonkin verran pariston/akun kapasiteettiin.
Ja sitäpaitsi kauko-ohjattavalla järjestelmänhän hiot helposti sellaiseksi, että se päästää aina oikeaan aikaan valoa oikeaan paikkaan? 
