Okei, pakko myöntää että kun näitä elektroniikan tehtäviä lasken, loppuu välillä täysin ymmärrys.
Elikkä siis, voisiko joku hieman helppiä näissä tehtävissä? Oma järki ei pääse yhtään jyvälle koko touhusta mitä tässä oikein tapahtuu. Oletan että tuossa kakkostehtävässä käytetään noita 10V, 15V ja 20V (ellei mitoitusta pysty sitten tekemään ilman niitä tietoja?).
Ja todellakin, nämä laskutaidot elektroniikasta on mulla todella huonot, jos joku osaa tätä keltanokkaa auttaa niin kiitos!
Vielä tähän loppuun voisin heittää tälläisen aloittelijan kysymyksen että kuinka näitä kaikkia saisi helpoiten tahkottua päähän? Vaikka jonkun yksinkertaisen ohmin laki laskun osaisinkin, en oikein tajua miten näitä sitten käytetään käytännössä, kuten noissa tehtävissä laskuja.docx (68.5 KB)
Sanoisin, että nuo eivät ole mitään lasten iltasatulaskuja. Ei vaikeita, mutta vaatii perehtyneisyyttä.
Kai sinulla on muukin oppimateriaali? Vahvistimen mitoitus ja analyysi on varmasti sielläkin käyty.
Tuo ratkeaa algoritmilla:
Miten jännitevahvistus lasketaan? mitä arvoja tiedetään? Mikä on beta ja peak to peak arvo ja sen suhtautuminen RMS arvoon. Mitkä ovat nyt ne impedanssit joita tarvitsee ottaa huomioon. Loppu on ynseetä laskentoa.
Millaista lähestymistä olet yrittänyt noihin laskuihin?
Laskemaan oppii laskemalla, piirien toimintoja oppii tutkimalla. Koodaamaan koodaalla Jossain vaiheessa vain näkee palikoita kaikkien romujen joukosta ja rakennellessa juttuja mitoitus menee siten, että katsoo mitä lattialta löytyy ja laittaa sen (silloin täytyy tietää, että se on silti sopiva)
Hyviä tapoja oppia on rakentaa kytkentä tai ainakin testata sitä simuloimalla. Simulointiin erinomainen työkalu on ilmainen LTspice. Tein mielenkiinnosta nuo kytkennät sillä eikä aikaa mennyt montaa minuuttia. Arvoja vaihtelemalla sekä jännitteitä ja virtoja mittaamalla selviää helposti mitkä ovat oleelliset kohdat laskennassa. Noissa pitää miettiä mitä kondensaattori tekee tuossa, onko beta oleellinen vai ei, mennäänkö alle kynnysjännitteen jne. eli millä transistorin toiminta-alueella ollaan.
En maininnut spiceä tarkoituksella. piirianalyysi ja spice vastaavat eri asioihin.
Analyysillä saadaan ensin vastaus mikä tämä on ja sitten miten se toimii. spice sitten kertoo paljonko valistunut käsityksesi oli metsässä ja mitä unohdit.
Joten kyllä. Ensin mielestäni todellakin pitää laskea käsin laskimella noita laskuja, jotta jää mieleen nippu kaavoja ja kytkentöjä. Lisäksi ne usein toistuvat kysymykset ovat myös opetella laskemaan.
Koska jokaisen kysymyksen simulointi on työlästä, pitää siis olla jokin nippu tapoja ajatella asiaa niin, että vastaukset tulevat kuin apteekin hyllyltä. ATK on sen verran pöljä laite, että se ei todellakaan kerro, jos simuloit jotain täysin pöljää vaan pöljyydet täytyy osata itse pudottaa pois kytkennän suunnitteluvaiheessa.
Eri asia on tietenkin, mikäli alkuperäinen kysyjä on tietojohtaja ja saanut vain huonon arvan opintosuunnitelmassa, johon kuuluu piirianalyysi.
Mielestäni spicella saa hyvän kuvan mitä kaikkea tuossa tapahtuu, jos sitä käyttää ko. piirin ymmärtämiseen eikä vain katso nopeasti vastausta tehtävään, joka ei kuitenkaan riitä kokeessa/kotitehtävässä. Eiköhän tuossa kuitenkin pidä esittää kaavatkin ja jotenkin perustella miksi pitää laskea juuri näin?
Tuon tehtävän laskeminenhan on hyvin helppoa, kun tietää mitä laskea. Spice on yksi havainnollinen apuväline sen oppimiseen. Parin tehtävän jälkeen sitä spicea ei enää tuohon tarvitse. Tietysti saman opin saa myös oppikirjan esimerkeistä tai rakentamalla kytkennän, mutta jälkimmäisessä on kovin työlästä mitata kaikki virrat ja jännitteet sekä muutella komponentteja. Oppikirjassa taas ei välttämättä ole kaikkia piirin ominaisuuksia selostettuna/laskettuna.
Kiitoksia vastauksista! Tutkailin tuota Spicea ja se vaikutti oikein oivalta ohjelmalta käyttötarkoituksiini. Huomasin myös että olin tosiaan alkanut väärällä tapaa lähestymään noita laskuja ja apua löytyikin kun kertailin hieman transistorin ominaisuuksia Täytyy siis alkaa kertailemaan ja laskemaan näitä enemmän… Tästä se lähtee
