Yleismittari tutuksi

Ajattelin kirjoittaa artikkelin yleismittarista ja sen käytöstä… Tarkoitus olisi käydä läpi perussuureiden mittaaminen yleismittarin avulla… Artikkeli on suunnattu elektroniikka harrastusta aloitteleville ja miksi ei myös vähän kokeneemmillekin harrastelijoille…

Artikkeli on kirjoitettu kuvissa esiintyvän yleismittarin pohjalta, joten pieniä eroavaisuuksia saattaa ilmaantua eri mittareiden välillä…

[size=150]Sisällys[/size]

  1. Yleistä
  2. Resistanssin mittaus
  3. Jännitteen mittaus
  4. Virran mittaus
  5. Dioditestaus
  6. Lämpötilan mittaus
  7. Kondensaattorin kapasitanssin mittaus
  8. Transistorin vahvistuskertoimen mittaus
  9. Loppusanat

[size=150]1. Yleistä[/size]
Yleismittarin avulla voidaan mitata muun muassa seuraavia suureita: resistanssi, jännite, virta, lämpötila, kondensaattorin kapasitanssi, transistorin vahvistuskerroin jne… Tässä artikkelissa käymme läpi esimerkki kuvien avulla näiden suureiden mittaamista…

Huom. Mikäli mittajohdot kytketään vahingossa ristiin mitattaessa tasajännitettä/tasavirtaa, mittarin näyttöön tulee mittauksen eteen miinusmerkki…


[size=150]Numeroiden selitykset:[/size]

  1. Resistanssin mittausalue (200ohm - 200Mohm) sekä dioditestaus/jatkuvuusmittaus…
  2. NPN ja PNP transistorien vahvistuskerroin mittausalue…
  3. Tasajännitteen mittausalue (100mV - 1000V)…
  4. Vaihtojännitteen mittausalue (2V - 700V)…
  5. Lämpötilan mittausalue…
  6. Taajuuden mittausalue…
  7. Vaihtovirran mittausalue (10mA - 10A)…
  8. Tasavirran mittausalue (2mA - 10A)…
  9. Kondensaattorin kapasitanssin mittausalue (2000pF - 20uF)…

[size=150]2. Resistanssin mittaus[/size]
Resistanssia mitattaessa mittari kytketään rinnan mitattavaan kohteeseen… Esimerkki kuvassa mittausalueeksi on valittu 20kohm:ia ja vastuksen arvoksi on mitattu 2.16kohm:ia… Mittaus suoritetaan jännitteettömänä…

SPA54112.JPG
Mittajohdot kytketään seuraavasti:

  1. Musta johdin kytketään COM-liittimeen…
  2. Punainen johdin kytketään V/Ohm/f liittimeen…

[size=150]3. Jännitteen mittaus[/size]
Jännitettä mitattaessa mittari kytketään rinnan mitattavaan kohteeseen… Esimerkki kuvassa mittausalueeksi on valittu 20V:ia ja jännitteeksi on mitattu 5.22V:ia… Mittaus suoritetaan jännitteellisenä…


Mittajohdot kytketään seuraavasti:

  1. Musta johdin kytketään COM-liittimeen…
  2. Punainen johdin kytketään V/Ohm/f liittimeen…

[size=150]4. Virran mittaus[/size]
Virtaa mitattaessa mittari kytketään sarjaan eli mittarin läpi kulkee virta piirissä oleva virta… Esimerkki kuvassa mittausalueeksi on valittu 20mA:ia ja virraksi on mitattu 2.40mA:ia… Mittaus suoritetaan jännitteellisenä…


Mittajohdot kytketään seuraavasti:

  1. Musta johdin kytketään COM-liittimeen…
  2. Punainen johdin kytketään A tai mA liittimeen mitattavan virran suuruuden mukaan…

Huom. Mikäli ei ole tiedossa mitattavan virran suuruusluokka, niin kannattaa aloittaa mittaaminen esim. 10A alueella, jolloin saadaan mitattavan virran suuruusluokka selville… Mikäli virran suuruus on alle seuraavan mittausalueen, niin voidaan mitata sillä jolloin saadaan tarkempi mittaustulos…

[size=150]5. Dioditestaus[/size]
Diodia mitattaessa mittari kytketään rinnan mitattavaan kohteeseen… Esimerkki kuvassa mittausalueeksi on valittu diodin testaus alue ja arvoksi on mitattu 548… Mittaus suoritetaan jännitteettömänä…

SPA54114.JPG
Mittajohdot kytketään seuraavasti:

  1. Musta johdin kytketään COM-liittimeen…
  2. Punainen johdin kytketään V/Ohm/f liittimeen…

[size=150]6. Lämpötilan mittaus[/size]
Esimerkki kuvassa mittausalueeksi on valittu lämpötilan mittaus, lämpötilaksi on mitattu 25-astetta, joka on huoneen lämpötila… Yleensä mittarin mukaan tulee myös erillinen lämpötila anturi, joka voidaan viedä haluttuun kohteeseen, josta haluttu lämpötila mitataan… Anturi kytketään kuvassa oikeassa alareunassa näkyvään vihreään liittimeen…


[size=150]7. Kondensaattorin kapasitanssin mittaus[/size]
Kondensaattorin kapasitanssia mitattaessa mitattava kondensaattori asetetaan esimerkki kuvan mukaisesti sille varattuun paikkaan… Esimerkki tapauksessa mittausalueeksi on valittu 2000pF:ia ja kapasitanssiksi on mitattu 22pF:ia…


[size=150]8. Transistorin vahvistuskertoimen mittaus[/size]
Transistorin vahvistuskertoimen mittaaminen onnistuu myös yleismittarilla… Mitattava transistori asetetaan esimerkki kuvan mukaisesti sille varattuun paikkaan… Esimerkki tapauksessa mitattava transistori on NPN transistori, joten se on asetettu oikealle puolelle… Vasemmalla puolella olisi PNP transistorin mittaus nastat… Esimerkki tapauksessa vahvistuskertoimeksi on mitattu 199…


[size=150]9. Loppusanat[/size]
Tämän artikkelin tarkoitus oli tarjota perustiedot erilaisten suureiden mittaamiseen yleismittarilla… Tarkoitus oli myös madaltaa aloittelevan harrastajan kynnystä ottaa yleismittari käyttöön, vaikka se monesti näyttääkin alussa kovin monimutkaiselta kaikkineen merkintöineen…

Hieno artikkeli! Myöskin loistava palvelus uusille tekijöille tälläinen artikkeli.

Ehkä enemmän teoriaa voisi kaivata & kuinka EI polttaa sulakkeita.

Yleismittaria kumminkin voi käyttää kuka tahansa, eikä tarvitse olla komponenteistä sen enempää oppia. Tai mitä eroa rinnan ja sarjan kytkennöillä on, jne.

anyway, hyvä hyvä. :slight_smile:

-inso

ps. miksi aina kaksi pistettä? :slight_smile:

Olisi kiva jos lisäsit miten transistori testataan diodimittauksella tai sitten joku muu voisi kirjoittaa pienen tekstin aiheesta. Eli sillä voisi sitten testata onko se PNP vai NPN tai jos tietää sen niin testata toimiiko se transistori ollenkaan. Ainakaan minulla ei ole tuommoista transistorin testaustoimintoa, mutta diodimittaus löytyy. Tuottaa aina päänvaivaa miettiä, että mitenkäs se testaus menikään. Diodimittauksesta puuttuu myös selitys saadulle lukemalle. Olisikohan se 548 mV kynnysjännite? Ainakin se kuulostaisi sopivalta.

Mittarissa näkyy olevan ilmeisesti myös taajuuden mittaus. Sellaiseen en olekkaan ennen törmännyt.

En ole k√§ytt√§nyt sit√§ virran mittausta, mutta siin√§ on se sulake ja ainakin omassani se on 200 mA:lle. Miten helposti sen saa rikki? Mitetin vain, ett√§ mit√§ k√§yt√§nn√∂n sovellutuksia noin pienille virroille olevalle mittaukselle on. Siis jos se ei kest√§ mit√§√§n ‚Äėylim√§√§r√§ist√§‚Äô.

Insomniumer: Noi kaksi pistettä on jostain aikojen saatosta vaan jäänyt, joku pinttynyt tapa…:slight_smile: Ja tuosta sulakkeen polttamisesta, niin mielestäni se palaa ainakin siinä tapauksessa, jos mittarin läpi kulkee liian suuri virta määrä (enemmän asiasta tietävät voivat valottaa enemmän asiaa)…

Tomin: Tuosta transistorin testauksesta diodimittauksella, niin joku tietävä voisi sen testaamisesta kirjoittaa lyhyen selvityksen… Itse olen selvittänyt transistorin datasheeteistä, että onko kyseinen transistori NPN vai PNP eli olen googleen vaan laittanut transistorin tyypin hakuun jolloin yleensä löytyy tämä yllä oleva tieto…

Diodin testauksen esimerkki kuvassa on tosiaan kyse diodin kynnysjännitteestä niin kuin sanoit eli 548mV = 0,548V ja mittajohdot toisinpäinhän käännettynä mittari näyttäisi ääretöntä eli 1:stä (diodi on näin ollen ehjä)…

Ainakin omassa mittarissa on tietääkseni mittarin sisällä 200mA ja 10A sulakkeet sekä mittajohdoille on omat paikat (mA/A)… Mikäli sulakkeen virta alue ylitetään, niin sulakkeen tulisi silloin palaa… Mutta palaneen sulakkeenhan voi vaihtaa aina tarvittaessa jos vahinko sattuu käymään, muistelen että se on ihan tavallinen lasiputki sulake joka siellä on… Muistaa vaan vaihtaa oikean kokoisen sulakkeen tilalle…

Itse olen joskus tarvinnut elektroniikka jutuissa mitata myös pieniä virtoja kuten ledin läpi menevän virran suuruutta, joihin nämä mA alueet soveltuvat erinomaisesti…

Niin, voihan sen tietysti niinkin tehdä, jos vaan osasta näkyy vielä se malli. Jostain syystä vanhoista osista ei aina näy ne merkinnät kokonaan. Mutta kyllä, datasheettejä kannattaa lueskella.

Tuo mitä se näyttää riippuu kyllä mittarista. Minulla näytössä lukee OL (Overload luulisin). Sama tulee myös resistanssia ja jännitettä mitatessa, jos se on liian suuri käytettävään asteikkoon/alueeseen/mikä lienee nähden.

Totta…

‚ÄúArtikkeli on kirjoitettu kuvissa esiintyv√§n yleismittarin pohjalta, joten pieni√§ eroavaisuuksia saattaa ilmaantua eri mittareiden v√§lill√§‚Ķ‚ÄĚ

Transistori on kuin kaksi diodia.
NPN ovat katodit vastakkain ja PNP anodit vastakkain.
Googlen kuvapankista löytyi kuvatusta NPN-transistorista.

B-E kynnysjännite on aina korkeampi kuin B-C.