Ajattelin kirjoittaa artikkelin yleismittarista ja sen käytöstä… Tarkoitus olisi käydä läpi perussuureiden mittaaminen yleismittarin avulla… Artikkeli on suunnattu elektroniikka harrastusta aloitteleville ja miksi ei myös vähän kokeneemmillekin harrastelijoille…
Artikkeli on kirjoitettu kuvissa esiintyvän yleismittarin pohjalta, joten pieniä eroavaisuuksia saattaa ilmaantua eri mittareiden välillä…
[size=150]Sisällys[/size]
- Yleistä
- Resistanssin mittaus
- Jännitteen mittaus
- Virran mittaus
- Dioditestaus
- Lämpötilan mittaus
- Kondensaattorin kapasitanssin mittaus
- Transistorin vahvistuskertoimen mittaus
- Loppusanat
[size=150]1. Yleistä[/size]
Yleismittarin avulla voidaan mitata muun muassa seuraavia suureita: resistanssi, jännite, virta, lämpötila, kondensaattorin kapasitanssi, transistorin vahvistuskerroin jne… Tässä artikkelissa käymme läpi esimerkki kuvien avulla näiden suureiden mittaamista…
Huom. Mikäli mittajohdot kytketään vahingossa ristiin mitattaessa tasajännitettä/tasavirtaa, mittarin näyttöön tulee mittauksen eteen miinusmerkki…
[size=150]Numeroiden selitykset:[/size]
- Resistanssin mittausalue (200ohm - 200Mohm) sekä dioditestaus/jatkuvuusmittaus…
- NPN ja PNP transistorien vahvistuskerroin mittausalue…
- Tasajännitteen mittausalue (100mV - 1000V)…
- Vaihtojännitteen mittausalue (2V - 700V)…
- Lämpötilan mittausalue…
- Taajuuden mittausalue…
- Vaihtovirran mittausalue (10mA - 10A)…
- Tasavirran mittausalue (2mA - 10A)…
- Kondensaattorin kapasitanssin mittausalue (2000pF - 20uF)…
[size=150]2. Resistanssin mittaus[/size]
Resistanssia mitattaessa mittari kytketään rinnan mitattavaan kohteeseen… Esimerkki kuvassa mittausalueeksi on valittu 20kohm:ia ja vastuksen arvoksi on mitattu 2.16kohm:ia… Mittaus suoritetaan jännitteettömänä…
Mittajohdot kytketään seuraavasti:
- Musta johdin kytketään COM-liittimeen…
- Punainen johdin kytketään V/Ohm/f liittimeen…
[size=150]3. Jännitteen mittaus[/size]
Jännitettä mitattaessa mittari kytketään rinnan mitattavaan kohteeseen… Esimerkki kuvassa mittausalueeksi on valittu 20V:ia ja jännitteeksi on mitattu 5.22V:ia… Mittaus suoritetaan jännitteellisenä…
Mittajohdot kytketään seuraavasti:
- Musta johdin kytketään COM-liittimeen…
- Punainen johdin kytketään V/Ohm/f liittimeen…
[size=150]4. Virran mittaus[/size]
Virtaa mitattaessa mittari kytketään sarjaan eli mittarin läpi kulkee virta piirissä oleva virta… Esimerkki kuvassa mittausalueeksi on valittu 20mA:ia ja virraksi on mitattu 2.40mA:ia… Mittaus suoritetaan jännitteellisenä…
Mittajohdot kytketään seuraavasti:
- Musta johdin kytketään COM-liittimeen…
- Punainen johdin kytketään A tai mA liittimeen mitattavan virran suuruuden mukaan…
Huom. Mikäli ei ole tiedossa mitattavan virran suuruusluokka, niin kannattaa aloittaa mittaaminen esim. 10A alueella, jolloin saadaan mitattavan virran suuruusluokka selville… Mikäli virran suuruus on alle seuraavan mittausalueen, niin voidaan mitata sillä jolloin saadaan tarkempi mittaustulos…
[size=150]5. Dioditestaus[/size]
Diodia mitattaessa mittari kytketään rinnan mitattavaan kohteeseen… Esimerkki kuvassa mittausalueeksi on valittu diodin testaus alue ja arvoksi on mitattu 548… Mittaus suoritetaan jännitteettömänä…
Mittajohdot kytketään seuraavasti:
- Musta johdin kytketään COM-liittimeen…
- Punainen johdin kytketään V/Ohm/f liittimeen…
[size=150]6. Lämpötilan mittaus[/size]
Esimerkki kuvassa mittausalueeksi on valittu lämpötilan mittaus, lämpötilaksi on mitattu 25-astetta, joka on huoneen lämpötila… Yleensä mittarin mukaan tulee myös erillinen lämpötila anturi, joka voidaan viedä haluttuun kohteeseen, josta haluttu lämpötila mitataan… Anturi kytketään kuvassa oikeassa alareunassa näkyvään vihreään liittimeen…
[size=150]7. Kondensaattorin kapasitanssin mittaus[/size]
Kondensaattorin kapasitanssia mitattaessa mitattava kondensaattori asetetaan esimerkki kuvan mukaisesti sille varattuun paikkaan… Esimerkki tapauksessa mittausalueeksi on valittu 2000pF:ia ja kapasitanssiksi on mitattu 22pF:ia…
[size=150]8. Transistorin vahvistuskertoimen mittaus[/size]
Transistorin vahvistuskertoimen mittaaminen onnistuu myös yleismittarilla… Mitattava transistori asetetaan esimerkki kuvan mukaisesti sille varattuun paikkaan… Esimerkki tapauksessa mitattava transistori on NPN transistori, joten se on asetettu oikealle puolelle… Vasemmalla puolella olisi PNP transistorin mittaus nastat… Esimerkki tapauksessa vahvistuskertoimeksi on mitattu 199…
[size=150]9. Loppusanat[/size]
Tämän artikkelin tarkoitus oli tarjota perustiedot erilaisten suureiden mittaamiseen yleismittarilla… Tarkoitus oli myös madaltaa aloittelevan harrastajan kynnystä ottaa yleismittari käyttöön, vaikka se monesti näyttääkin alussa kovin monimutkaiselta kaikkineen merkintöineen…
