Terve!
Foorumilla lienee muutamia sulautettuja järjestelmiä ammatikseen tekeviä ihmisiä, kertokaa meille “tavallisille” ihmisille mitä ko. työ pitää sisällään ja onko tiukka jaoittelu rauta/softa puolen ihmisiin. Perustietämyshän pitää molemmista olla…
Asia riippuu varmasti osittain myös yrityksen koosta. Meillä on pienessä firmassa paljon taitavia moniosaajia, mutta tottakai joku osaa paremmin jonkin homman kuin toisen. Raakaa piirisuunnittelua ei tee jokainen, mutta koodata osaavat kaikki. Ja jos jokin asia ei ole tuttu, mutta se pitäisi tehdä, niin silloin se opetellaan tekemään 
Kuinkahan lienee hommat suuremmissa yrityksissä?
Sekä softa- että rautaihmisillä pitää olla jonkinlainen kyky ajatella asioita koko järjestelmän kannalta. Muuten seurauksena voi olla kasa palikoita, jotka tekevät sen oman pienen roolinsa periaatteessa oikein, mutta eivät toimi toistensa kanssa oikein. Näitä fiboja voi sattua niin rauta- kuin softapuolellakin.
Rautaihmisen pitää tuntea softamaailmaa vähintään sen verran, että pystyy tekemään rautaa myös koodinnaputtelijaa ajatellen. Tietyt asiat on helppo toteuttaa sillä ohjelmoitavalla lutikalla x, joka on satuttu valitsemaan, mutta joitakin muita juttuja varten kannattaakin ehkä sitten laittaa toinen erikoistuneempi piiri kaveriksi. Ohjelmoitavasta palikasta ei useinkaan voi myöskään ottaa mitä tahansa pinniä mihin tahansa käyttöön, tai sitten koodia tarvitaan rutkasti enemmän ja toiminta hidastuu, kun kaikkia lutikan ominaisuuksia ei saadakaan käyttöön. Rautaihminen tuntee myös pelkkää softaihmistä paremmin komponenttien epäideaalisuuksia, osaa huomioida EMC-asiat, tuntee elektroniikan valmistustekniikkaa ja osaa piljoona muuta hyödyllistä asiaa, joiden oppimiseen menee vuosikausia.
Softaihmisen pitää tuntea rautamaailmaa vähintään sen verran, että osaa pitää puolensa ja pystyy ymmärtämään pääpiirteissään sen järjestelmän, johon koodia kirjoitetaan. Jos sulautettu palikka ohjaa jotakin laitetta tai prosessia, hänen täytyy ymmärtää ohjattava prosessi perinpohjaisesti. Signaalinkäsittelyä on syytä tuntea melkoisen paljon, ja säätötekniikan osaaminen on usein olennaista. Softaihminen tuntee pelkkää rautaihmistä paremmin prosessoreiden ja ohjelmoitavien logiikkapiirien sielunelämää, ja osaa piljoona hyödyllistä asiaa, joiden avulla koodista saadaan nopeaa, helposti ylläpidettävää, toimivaa ja luotettavaa.
Todellinen ihminen on sitten sekoitus kahta edellä mainittua. Joillakin ehkä on enemmän kiinnostusta rautaan tai softaan, mutta päätyipä tekemään kumpaa tahansa, pitää sitäkin toista puolta tuntea vähintään sen verran, että pystyy keskustelemaan sen onnettoman kanssa, joka on päätynyt sitä toista asiaa tekemään.
Lauri sanoikin tuossa hyvin, että jos jokin tehtävä asia ei ole tuttu, niin se opetellaan tekemään. Mukautumiskyky erilaisiin laitteisiin, työkaluihin ja järjestelmiin on olennaista, kuten myöskin jatkuva kehittyminen siinä, mitä tekee.
Siitä olen Laurin kanssa eri mieltä, että asia riippuisi paljolti yrityksen koosta. Kokemusta ei työelämästä ole niin paljoa, mutta uskaltaisin melkeinpä väittää, että se riippuu enemmänkin siitä, mitä firma tekee. Monimutkaisia aikakriittisiä järjestelmiä rakennellessa yksityiskohtainen osaaminen korostuu, ja riittävän yksityiskohtaisesti asiat osaavat ja ymmärtävät kaverit palkataan, oli yritys sitten minkä kokoinen tahansa. Eli pienessä firmassa ei edelleenkään ole enempää ihmisiä kuin muissakaan pienissä firmoissa, mutta ihmisten osaaminen on erikoistuneempaa.
Tästä tuli näköjään pidempi viesti kuin aluksi oli tarkoitus. Toivottavasti tässä kuitenkin on jotain tolkkua.
no minkäslaisen koulutuksen tähän tarvitsee? 
toihan ois aika mielenkiintonen ammatti! kauas koulutus kestää tohon?
Jos opiskelet esimerkiksi sähkötekniikan tai tietotekniikan koulutusohjelmassa diplomi-insinööriksi, niin on ainakin aika hyvä lähtökohta 
Aikaahan tuo vie sitten 5-7 vuotta. Insinööriksi pääsee usein neljässä vuodessa. Minkähän ikäinen olet tällä hetkellä ja onko esim. lukio käyty?
Tämä ala herätti minunkin kiinnostukseni. Aikaahan minulla on miettiä vielä pitkään.
Tuota tuota, jos hakeutuu tuoksi diplomi insinööriksi, onko siitä mahdollista erikoistua jollekkin opettajalinjalle? -ei siis minkään peruskoulun opettajaks vaan… joksikin…? -Meinaan nämä pitkät lomat on minun makuuni sopivia
Kun on ammattitutkinto suoritettuna ja sopivasti työkokemusta omalta alalta (3-5 vuotta) niin voit opiskella pegagogisen pätevyyden (60 op, vuoden opinnot täysipäiväisesti opiskellen) ja sen jälkeen voit siirtyä esim. ammattikorkeakouluun opettamaan omaa alaasi. AMK:n yliopettajan pätevyys vaatii yleensä vähintään tekniikan lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon. Toki siinä vaiheessa on ovet auki jo melkein minne tahansa.
Itse opiskelin amk:ssa sulautettujen järjestelmien insinööriksi (tietotekniikan koulutusohjelma, sulautettujen järjestelmien suuntautumisvaihtoehto) ja täytyy sanoa että koulu antaa vain pohjan ja perusymmärryksen. Varsinainen osaaminen opitaan vasta työelämässä kantapään kautta.
Kiitos - mielenkiintoista luettavaa.
Oletko hyvin viihtynyt vai jos nyt tekisit päätöksen, niin päätyisikkö vielä samalle alalle / samaan hommaan?
Ja juu - mulle kans sopis noi opettajien pitkät lomat - vaikka kyllä opettajan homma on tosi haasteellista - ja siinä on iso vastuu.
Siinäpä se ongelma onkin että työtä on vaikea löytää. Teen tällä hetkellä ohjelmistoinsinöörin hommia eli pelkkää ohjelmointihommaa. Elektroniikkasuunnittelijan töitä koitin hakea mutta mistään ei edes viitsitty vastata hakemuksiin mitään. Täällä Jyväskylässä, vaikka onkin suhteellisen suuri kaupunki, on paikkoja todella vähän ja jos on haut päällä niin yleensä haetaan vanhempaa suunnittelijaa jolla siis on jo viitisen vuotta suunnittelukokemusta töistä.
Niinpä olen päättänyt että teen nykyisen työni ohella iltaisin elektroniikkaprojekteja mahdollisimman ammattitaitoisesti, eli suunnittelen piirilevyt, softat ja teen niistä ns. tuotantovalmiita kokonaisuuksia. Nyt on työn alla USB-äänikortti joka paitsi kuulostaa hyvältä, sopii valmiiseen rasiaan ja kirjoittelen sille vielä ohjeistuksen ja teknisen dokumentaation. Toivon että kun noita liittää tuleviin työhakemuksiin kaveriksi niin saattaisi paikka irrota helpommin.
Vastauksena siis kysymykseesi - en vaihtaisi alaa. Tätä oon halunnu tehdä 15-vuotiaasta asti ja aion siinä pysyä. 
Opettajan hommatkin kiinnostaisi ehkä jossain vaiheessa, kunhan saa sitä oikeaa työkokemusta ensin.
Nyt kun olen yliopistolla töissä niin täällä on myös tutkimushenkilökunnalla ihan hyvät lomat - reilun vuoden töissä olleena lomaa kertyy nyt 2,5 päivää kuukaudessa ja työaikaliukumista saa pitää vielä lisäksi viikon lomaa kalenterivuodessa. Sermin toisella puolella suunnittelijaveteraanityökaverini saa 3 päivää kuukaudessa lomaa ja lisäksi satunnaisilla lauantaijopeilla hän lomailee vuodessa pari kuukautta. Palkkahan täällä ei ole yksityiseen työnantajaan verrattuna häävi mutta asuntolainan lyhennykset saa maksettua ja kinkkuakin saa leivän päälle. Pikkujoulureissu on tänä vuonna kolmen päivän matka Kööpenhaminaan. 
“palkka ei ole häävi” -Paljonko tuo palkka yleensä ottaen on?
Palkkahan on suomalaisille pyhä asia jota ei kuuna kullan valkeana naapurille kerrota, mutta jos tekisin täsmälleen samaa työtä kuin nyt teen (joka siis ei ole sulautettuja järjestelmiä/elektroniikkasuunnittelua) niin yksityisellä työnantajalla saisin n. 500-700€/kk enemmän.
Aikuiskoulutuskeskuksessa palkka on luokkaa 2900-3200eur, AMK:ssa hiukan enemmän
Viitaten opiskelupaikkoihin, esimerkiksi Tampereen Teknillisessä Yliopistossa on diplomiopintojen syventävissä opintokokonaisuuksissa Tieto- ja Sähkötekniikan tiedekunnassa mm. Sulautetut järjestelmät, Ohjelmoitavat alustat ja laitteet, Elektroniikan tuotesuunnittelu jne.
Käytännössä tämä vaatii opiskelupaikan Sähköltä, Titeltä tai Sitiltä. Hommahan toimii niin, että kandidaatiksi opiskellessa valitaan perusopintojen lisäksi 2 aineopintokokonaisuutta (tässä tapauksessa esim. Digitaali- ja Tietokontekniikka, Ohjelmistotekniikka, Elektroniikka tms.). DI-vaiheessa sitten näiden pohjalta valitaan 2 syventävää opintokokonaisuutta, esim. juurikin Sulautetut järjestelmät, joka muistaakseni vaatii Ohjelmistotekniikan ja Digitaali- ja tietokonetekniikan TAI Elektroniikan aineopintokokokonaisuutta.
Tässä eräs vaihtoehto sulautettujen opiskeluun.