Sääpallo stratosfääriin


#41

Juu no ihan ilmailun harrastajana aattelin ns kysellä vain että onko tietosuutta tälläsestä tai edes mietitty projektien ohella.


#42

Asiaa on kyllä sivuttu ja on syytä käsitelläkin, kunnes oikeat raja-arvot ja lupamenettelyt on selvillä. Tämä on mielestäni yksi tärkeä seikka miksi projektissa ei kannata lähettää huvikseen mitään roskapönttöä taivaalle vaan hyödyllinen ja teknisesti mielenkiintoinen laite. Tämä siis kun oikea laite laitetaan matkaan. Testilennätyksille olisi hyvä kaivaa esim maksimikorkeudet yms missä ei tarvita lupia.


#43

Lisäsin tämän ketjun ensimmäisen viestin linkkilistaankin, mutta tässä vielä:

bear.sbszoo.com/bear3-4/bear4.htm

Kokemusta heillä on jo useammasta ilmapallosta ja seuranta esim. toimi jo niin hyvin, että osasivat olla odottamassa palloa oikealla kohdalla maassa (APRS-järjestelmä oli siis käytössä).

Kun pallo puhkeaa linkin takaa löytyvällä videolla, alkaa armoton kieppuminen. Voisikohan tätä koittaa vähentää hyötykuorman muodolla tai siivekkeillä?


#44

Kameraa tai kameroita voisi vakauttaa gyrolla, kuten aikaisemminkin taisi olla puhetta. Kaupallisiakin ratkaisuja on, mutta ovat kalliita ja painavia:

ken-lab.com/

Mikäli jonkin vastaavan häkkyrän laittaisi hyötykuormaan, nousisi paino aika paljon. Yksi idea kuitenkin muiden joukossa. Vakaampaa kuvaa ja kyytiä olisi kuitenkin luvassa, mikäli hyötykuorman keikkumista vähentäisi jollain vastaavalla tavalla.

Jos haluaisi omatekoisen vakauttimen tehdä, onnistuisiko se esim. jostain vanhasta kiintolevystä? 3,5 tuuman levyjen magneettikiekot taitavat olla vain liian kevyitä? Saattaisi kuitenkin auttaa jonkin verran, mikäli vauhtia laittaa vähintään sen 7200 kierrosta minuutissa. Ja voihan levyjä kasata useitakin, mikäli moottori jaksaa niitä pyörittää.

Mistä löytyisi esim. aikoinaan tuotannossa olleita Quantumin Bigfoot-kiintolevyjä?

Bigfootin purkuvideo: youtube.com/watch?v=a4XWtpw79Ww

Edit: Ostin Huuto.netistä testiksi yhden Bigfootin ja pari tavallista vanhaa kiintolevyä.


#45

uskon että kaksi servoa ja gyroa tulee halvemmaksi…
http://hobbycity.com/hobbyking/store/uh_viewItem.asp?idProduct=10113&Product_Name=Hobby_King_401B_AVCS_Digital_Head_Lock_Gyro_
http://hobbycity.com/hobbyking/store/uh_viewItem.asp?idProduct=13421&Product_Name=HKS-9650_High_Speed_Servo_2.3kg/_25g/_0.08sec
tuohon vain lisäksi kaksiakselinen “keinu” tai “alusta” kameroille


#46

Ai halvemmaksi kuin 2 euron kiintolevy? :wink: Mikäli kiintolevyn moottoria vähän virittelee, niin saisi kunnon kierroksilla vakautettua koko hyötykuorman aika hyvin. Kameroita voisi laittaa useita eri puolille jne…


#47

se kyllä on totta. itse olen lennokkihommiin joskus tehnyt moottoreita virittämälläcd-aseman moottoreita. mutta siihen pitäisi tehdä se pyörivä massa joka pitäs olla tosi hyvin tasapainossa ja tuo samalla massaa… :confused:


#48

Tämän takia hommasinkin 5,25 tuuman Bigfoot-kiintolevyn. Siinä pyörivä massa (itse kiekko) on halkaisijaltaan selvästi suurempi kuin 3,5 tuuman asemassa. :wink: Täytyy testata, että millaista kiertoliikettä tuollainen kiintolevy pystyy vastustamaan…


#49

Kyllähän se vety on ehdottomasti hinta/laatu -suhteeltaan parasta! Hinta on heliumiin nähden merkittävästi pienempi, eikä se nyt niin vaarallista ole kun tietää mitä tekee. Avoimessa tilassa esim. vuotava vety häipyy noin nanosekunnissa.


#50

Noh, ehkä asiaa voidaan vielä harkita, mikäli projektiporukkaan saadaan tarpeeksi kokemusta esim. juurikin vedyn käytöstä ilmapalloissa.


#51

Itse olen ollut suunnittelemassa ja lähettämässä yhteensä neljää kaasupallon varassa killunutta härveliä (radioamatöörien Pula-Ilmarit) joten jonkinlaista käsitystä asiasta alkaa olla. Toistaiseksi en ole räjähtänyt.


#52

Kun asiantuntemusta löytyy näinkin paljon, niin tottakai olisi hienoa, että voisit jakaa sitä eteenpäin joko osallistumalla projektiin fyysisesti tai vaikkapa edes kirjoittelemalla täällä hyviä vinkkejä/neuvoja meille aiheen kanssa ensikertalaisille? :unamused:

Esimerkiksi APRS-järjestelmän käyttö GPS-paikkatiedon siirtämiseen reaaliajassa maa-asemalle houkuttelisi erittäin paljon. Mitä kaikkea tähän tarvitaan ja onko homma edes sallittua ei-radioamatööreille?

Entä lupa-asiat? Kuinka tätä valtion myöntämää lupaa miehittämättömän kevyen vapaan ilmapallon laukaisemiseen haetaan ja mistä? Maksaako se jotain? Entä vakuutuspuoli? Oletteko hommanneet sellaisen? Ja jos olette, niin millaisen ja mistä?

Mistä johtuu, että Ilmarit ovat päässeet ilmeisesti yleensä vain noin 20 kilometrin korkeuteen? Heliumia käytettäessä on päästy ainakin jenkkiprojekteissa yleensä lähes 40 kilometriin.

ATV:n käyttö taitaa mennä jo liiallisuuksiin?


#53

Siperia opettaa -menetelmällä mekin on harjoiteltu, että asiantuntemuksesta on ehkä vähän liiallista puhua. Ja kuten sanottu, toistaiseksi ei olla räjähdetty.

Riippuu miten paljon haluaa venyttää omatuntoaan. APRS-protokollan lisenssiehdot sinänsä taitavat rajoittaa ilmaisen käytön vain radioamatööreille. Samoin on yleisimpien ns. trakkereiden softien laita. Systeemin kehittänyt jenkkiamatööri tuskin tulee kuitenkaan vaatimaan lisenssimaksuja. Sen sijaan Viestintävirasto voi katsoa pahalla jos yleisessä käytössä olevia lupavapaita taajuuksia (LA/CB/PMR) käyttää ilma-aluksessa, se kun on määräyksissä erikseen kielletty.

Kännykän käyttö lennon aikana on erittäin huono ajatus. Se känny kuuluu esim. 20km korkeudelta n. 1200km halkaisijaltaan olevalla alueella, roaming toimii miten sattuu ja lähettäessään se tukkii useita tukiasemia, pahimmillaan useammassa maassa.

Helpointa on hakeutua yhteistyöhön jonkun paikallisen radioamatööriporukan kanssa, jolloin he voivat hakea luvan (18 eur/vuosi) amatööritaajuuksien käyttöön ja homma on sillä bueno.

Varsinaista lupaa ei ole ikinä haettu. Kun on ollut kyse speksien mukaisesta kevyestä pallosta. Etukäteen on ilmoitettu lähimmälle lentoasemalle ja aluelennonjohdolle että tämmöistä suunnitellaan, ja pirautettu vielä kun se pallo on lähtenyt. Ilmailuväki on ollut siihen tyytyväisiä, eikä jälkipuheita ole kuulunut. Ilmeisesti nyt kun homma on siirtynyt Trafille, tulkintaa on tiukennettu ja pitää selvittää nykykäytäntö.

Toisaalta edellinen Super-Ilmari oli ns. keskiraskas pallo, ja sille tehtiin kaiketi ihan lentosuunnitelma yms. krumeluurit. Sitä en ollut lähettämässä, joten en tiedä tarkemmin.

Iso kuorma suhteessa pieneen palloon, ei siinä sen kummempaa ole. Meidän tapauksessa saatiin lahjoituksena läjä palloja, jotka olivat ehkä himpun pieniä. Toisekseen, kun värkit ovat olleet toistinasemia eli niiden kautta on pidetty radioyhteyksiä, yhteysetäisyyden kasvu 20km vs. 40km ei ole enää aivan valtava. Radiohorisontti on n. 600km 20km korkeudella ja 800km 40km korkeudella. Ihan huippukorkeuksiin ei ole siis edes yritetty.

Super-Ilmarissa oli ATV-toistin, mutta se vaati maa-asemalta melkoisen antennin (n. 2-3m peili + suutimalaitteet). Joku hitaampi digitaalinen tiedonsiirtotapa voisi olla mielenkiintoinen.

Itse olen funtsinut miten esim. noilla 5GHz wlan-laitteilla onnistuisi yhteys lentovehkeeseen. Nehän virittyy yleensä radioamatöörialueelle, jolloin mistään tehorajoituksista ei tarvitsisi murehtia. Lisäksi hinnat on nykypäivänä jo varsin edukkaita. Jos nopeuden pakottaisi esim. max 1Mbps niin siinä olisi jo toimimisen mahdollisuuksia.

Vakuutuksista vielä. Semmosta ei ole ikinä hommattu. Laskettiin todennäköisyyksiä osua johonkin, ja todettiin se niin pieneksi että riskillä on menty. Joku firma niitä vastuuvakuutuksia kuitenkin myi, olisko Fennia ollut? Hintaa en muista yhtään.


#54

Pari huomiota. Kännykkä toimii noin 30 km tukiasemasta. Tämän jälkeen sat lähettää vaikka gigawatilla niin et pääse aika slottiisi. Lisäksi tukiasemat ovat suunnattu maata pitkin.

Joku radioamatööri voisi olla hyvä ikaveri. He kun saavat käyttää laitteitaan ilma-aluksen päällikön luvalla.

Mitenhän olisi joku ISMibändillä toimiva lähetin? onko se kielletty? Käsittääkseni RC-lennokit pyörivät niillä myös?


#55

Ainankin 35.XXX Mhz on vain varattu rc lennokeille jota ei saisi käytää muuhun tarkoitukseen.

Tarkemmin taajuuksista löyty vähän.
http://wiki.lennokit.net/index.php/Suomessa_sallitut_taajuudet


#56

ISM-taajuuksia euroopassa käsittääkseni on käytössä kolme eli 433MHz, 868MHz ja 2,4GHz. Industrial-Scientific-Medical taajuudet ei tosiaan vaadi mitään lupia, mutta niille on asetettu muita vaatimuksia kuten duty-cycle ja muistaakseni saattoi olla myös maksimi teho rajoitettu. Duty-cycle sanelee sen, että esim tunnin aikana lähetin saa olla päällä yhteensä esim. 36s. Pitäisi tarkistaa paremmin miten se meni. Mutta näillä taajuuksilla on myös monet kodinkoneet, kuten mikroaaltouuni. RC-puolella varmaankin on enemmän käytössä nykyään tuo 2,4GHz alue koska siellä on enemmän kaistaa vapaana useammalle yhtäaikaiselle käyttäjälle.

Tuo 868MHz taajuus olisi suht helppo integroida mikrokontrollerin kaveriks, mutta antennitekniikoista en vielä tiedä niin, että millaisia kantomatkoja sillä saa suoraan taivaalle tai maanpinnalla. Kyllähän se helpottaisi jos saisi vaikka 5km kantomatkan jos on joku haju mihin pallo on laskeutunut.


#57

Onhan rc puolella toi 2.4Ghz yleistynyt kovasti kun markkinoilla alkaa olemaan edullisia lähettimiä ja lähettimiin missä on irrotettava moduli voidaan ostaa 2.4Ghz moduli, jotkut vielä käyttää perus kide lähetintä kuten minäkin ja lisäksi on tuo 2.4ghz moduli jotta voi käyttää gigasia vastareita.

2.4Ghz on kuulemien mukaan vain yleistynyt siksi että se ois häiriö vapaampi ja onhan siellä enemmän vapaita kanavia ja ei tule esim rinnakkaisesta taajuudesta häiriötä tai sähkölinjat…ym häiritsis.
Mutta herkempi se on taas peitteille tai että jos koneen runko on kuitua tai metallia ja vielä pahempi jos hiilikuitua.


#58

Suomessa käytettävät lupavapaat radiohärpäkkeet löytyvät Viestintäviraston määräyksestä 15. http://www.ficora.fi/attachments/suomiry/5l1x1FIIk/Viestintavirasto15Z2009M.pdf

Ilma-aluksesta maahan päin käyttökelpoiset taajuudet löytyvät luvusta 5. Vaihtoehtoja on melkoisesti, mutta valmiita moduleita löytynee helpoimmin ja halvimmalla 2,4GHZ tai 433 MHz taajuuksille. Näissä on perusongelma se, että kanavilla on noin miljoona muutakin pärisijää & vinkua. Pallon kauko-ohjaus voi jäädä haaveeksi kun pallon vastaanotin on tukossa.


#59

miten on kantaman kanssa näillä taajuuksilla? Eikös ainakin tuota 2,4GHz taajuuden tehoa ole rajoitettu aika lailla (ainakin wlan yms), jolloin ei päästä kuin muutaman sadan metrin kantamaan?

En olekaan vielä omaa korttani kekoon kantanut, se täytyy sanoa että mielenkiintoinen projekti tulee, josta voi oppia paljon. Ei juuri ole tietotaitoa tahi kokemusta jaettavaksi, mutta katsotaan jos saisin jonkinlaisia ideoita, joista muut paremmin tietävät voivat kehittää eteenpäin.


#60

Tollasta luin ainaskin wlan tehoista.
http://www.elepal.fi/antennit/wlanout.html