[size=150]Alkusanat[/size]
TÀssÀ artikkelissa opetetaan kuinka tehdÀÀn Raspberryyn graafinen ohjelma, jolla luetaan ja lÀhetetÀÀn tietoa Arduinolle. Grafiikkapuolta hoitaa Gambas3 joka muistuttaa hyvin pitkÀlti Visual Basic 6:sta. Gambasia ei ole saatavilla Windowsille, joten ne joilla ei ole omalla koneella Linuxia, joutuvat ohjelmoimaan suoraan RaspberryssÀ. Artikkelissa rikotaan vain jÀÀvuoren huippua, mutta toivottavasti tÀstÀ on jollekkin hyötyÀ. Arduino sekÀ Gambas3 ohjelmat kirjoitan PC:llÀ sekÀ ohjelmoin Arduinon. NÀmÀ toki voi suorittaa RPI:llÀkin mutta tÀssÀ artikkelissa ei kÀsitellÀ Arduino Iden asentamista RPI:lle.
Artikkelilin ymmÀrtÀmiseksi on hyvÀ ettÀ osaat vÀhÀn ohjelmoinnin perusteita. Osaat ajaa ohjelman Arduinolle, sekÀ osaat kÀynnistÀÀ Raspberryn. Toki kaiken voi suorittaa ilman RPI:tÀ, mikÀli tietokoneellasi on Linuxin kÀyttöjÀrjestelmÀ.
TÀssÀ liitetiedosto, josta löytyy kyseiset sorsat:tiedostot.zip (11.7 KB)
[size=150]Laitteisto[/size]
-Raspberry Pi (minun tapauksessa 256Mb)
-jokin nÀyttö
-Arduino Uno ja USB kaapeli
-2x Potikka 10K
-Vastus ja ledi
-Hyppyjohtoja
-USB nÀppis ja hiiri
[size=150]Aloitus[/size]
Gambas3 löytyy Debianin paketeista RPI:stÀ suoraan, mutta mitÀ olen intternettiÀ lukenut, niin siinÀ on jotain ongelmia kansioiden sijoittelussa tai jotain. No ei siitÀ sen enempÀÀ. NetistÀ löytyy suoraan kÀÀnnetty versio jossa on Gambas3 valmiiksi asennettuna, joten kÀytÀmme sitÀ.
http://dl.dropbox.com/u/97096067/2012-07-15-wheezy-gambas3.zip
Asennamme imagen muistikortille ohjeet löytyy RuuvipenkistÀ http://www.ruuvipenkki.fi/foorumi/viewtopic.php?f=15&t=682
Nyt meillÀ pitÀisi olla toimiva versio jossa on Gambas3 valmiiksi asennettuna. EnsimmÀisellÀ kÀynnistyskerralla kirjaudutaan sisÀÀn (pi, raspberry) ja kÀynnistetÀÀn x
startx
[size=150]Arduino[/size]
Teemme Arduinoon yksinkertaisen kytkennÀn, johon lisÀÀmme kaksi potentiometriÀ, sekÀ yhden ledin. NÀin ollen pystymme fyysisesti toteamaan ohjelman toiminnallisuuden.
[code]void setup()
{
Serial.begin(9600); // serialin asetukset
pinMode(2, OUTPUT); // Ledin pinni outputiks
digitalWrite(2, LOW); // Ledi alas
}
void loop()
{
int data; // data muuttuja serialille
if (Serial.available()) { // jos seriali on saatavilla
data=Serial.read(); // data muuttujaan serialilta tieto
if (data==49){ // jos saapuva data on 1 keyascii 49
digitalWrite(2, HIGH); // Ledi pÀÀlle
}
if (data==48){ // jos saapuva data on 0 keyascii 48
digitalWrite(2, LOW); // Ledi pois pÀÀltÀ
}
data=0; // kun seriali on lukenut data=0
}
Serial.print(âPOT1Aâ); // lĂ€hetetÀÀn serialiin âPOT1Aâ
Serial.print(analogRead(0)); // lÀhetetÀÀn serialiin A0:n arvo
Serial.print(âFâ); // lĂ€hetetÀÀn serialiin lopetus âFâ
Serial.print(âPOT2Aâ); // lĂ€hetetÀÀn serialiin âPOT2Aâ
Serial.print(analogRead(1)); // lÀhetetÀÀn serialiin A1:n arvo
Serial.print(âFâ); // lĂ€hetetÀÀn serialiin lopetus âFâ
delay(100); // viive jotta seriali pysyy perÀssÀ
}[/code]
Tutkitaan hieman koodia:
if (data==49){
MistÀ tÀmÀ 49 oikeen muodostuu? Se on KeyAsciita. Eli Gambas lÀhettÀÀ numeron 1 joka muutetaan KeyAscii muotoon ja siitÀ tulee 49. Kaikki merkit löytyvÀt osoitteesta: asciitable.com/
Serial.print(âPOT1Aâ);
Miksi lopussa iso âAâ? No tĂ€mĂ€ voisi olla vai âxâ tai mikĂ€ tahansa merkki. TĂ€mĂ€ kuitenkin siksi ettĂ€ se helpottaa Gambas koodia. Seriaalista tuleva tieto on kirjoitettu yhteen pötköön, niin Gambas tietÀÀ ettĂ€ kun tulee iso âAâ niin seuraavaksi tulee anturin arvo.
Serialissa liikkuu tĂ€mĂ€nnĂ€köistĂ€ tietoa: POT1A453FPOT2A678FPOT1A443FPOT2A578FâŠ
Serial.print(âFâ);
âFâ lĂ€hetetÀÀn Serialiin niin Gambas tietÀÀ milloin anturin arvo on luettu loppuun asti.
kÀÀnnetÀÀn ohjelma ja ajetaan se Arduinoon PC:n avulla.
[size=150]Gambas[/size]
KĂ€ynnistĂ€mme Gambasin, jonka jĂ€lkeen vasemmalta âNew projectâŠâ avautuu seuraavanlainen nĂ€kymĂ€
Valitaan âQt graphical applicationâ ja painetaan âNextâ, valitaan kansio johon ohjelma luodaan ja painetaan âNextâ, lopuksi annetaan ohjelmalle nimi ja vielĂ€ âOkâ
TÀssÀ on kuvattu tÀrkeimpiÀ kohteita ohjelmasta. TÀssÀ artikkelissa ei opeteta Gambas ohjelmointia muutakuin vaadittavan verran, jotta esimerkin pystyy toteuttamaan.
[b]
- Seriali kirjaston lisÀÀminen[/b]
EnsimmĂ€iseksi tarvitsemme kirjaston jolla kĂ€sitellÀÀn Serialia. TĂ€ssĂ€ kirjastossa on muutakin, mutta tarvitsemme vain sarjaporttia. TĂ€mĂ€ löytyy ylĂ€palkista âProject -> PropertiesâŠâ
Selataan listaa ja laitetaan ruksi kohtaan âgb.netâ. Nyt meillĂ€ on kirjasto kĂ€ytössĂ€.
2. Graafinen kÀyttöliittymÀ
Formia voi venytellĂ€ haluamansa kokoiseksi, samoin yleensĂ€ kaikkia komponenttejĂ€. LisĂ€tÀÀn Formille kolme Buttonia eli nappia sekĂ€ kaksi LCDNumberia. Komponenttien lisÀÀminen tapahtuu ihan hiirellĂ€ vetĂ€mĂ€llĂ€ ja pudottamalla Formille. Clikataan EnsimmĂ€istĂ€ LCDNumberia ja muutetaan sen arvoa âDigitsâ ja annetaan arvoksi 4, koska Arduinolta saatava potentiometrin tilatieto on maksimissaan neljĂ€ numeroa eli 1023. TehdÀÀn sama toiselle LCDNumberille. Buttoneiden tekstejĂ€ voi muuttaa klickaamalla haluttua nappia ja muuttamalla arvoa âTextâ.
Lopuksi lisÀÀmme Formille âSerialPort1â:n.
Nyt kÀyttöliittymÀ on valmis.
3. Ohjelmakoodi
Ohjelmakoodi on alla. Sen voi kirjoittaa Gambasiin kun tuplaclikkaa jotain komponenttia formilla, tai painaa formin ylĂ€puolella olevaa valkoista nappia, jossa lukee âCodeâ kun hiiren cursorin vie sen pÀÀlle. Pyyhi valmiiksi tullut koodi ja kopio koodi alapuolelta. En rupea Iden kĂ€yttöÀ kĂ€ymÀÀn tĂ€ssĂ€ lĂ€pi tarkemmin. En tiedĂ€ onko Gambasista kirjoitettu mitÀÀn suomenkielistĂ€ opasta, mutta Visual Basic 6 löytyy ainakin ja niillĂ€ pÀÀsee aika pitkĂ€lti alkuun. Muutamia eroavaisuuksia toki on mutta niistĂ€ lukee ohjelman kotisivuilla.
[code]â Gambas class file
Public Luettu As String 'Muuttuja
Public Sub SerialPort1_Read() 'Kun Serialportti lukee se suorittaa kyseisen function
Dim Kirjain As String 'Luettu kirjain Serialista
Dim Katkottu As New String[] 'Taulu johon kirjaimet luetaan, tauluja on niin monta kuin Arduino lÀhettÀÀ
Read #SerialPort1, Kirjain, 1 'Luetaan kunnes ei ole mitÀÀn luettavaa
If Kirjain <> âFâ Then 'niin kauan kunnes tulee F joka tarkoitti ettĂ€ tulee seuraavan anturin tieto
Luettu &= Kirjain 'lisÀtÀÀn Luettu muuttujaan Kirjain muuttujan arvo
Else
Katkottu = Split(Luettu, âAâ) 'katkotaan Luettu A:n kohdalta
If Katkottu[0] = "POT1" Then ' jos kyseessÀ on POT1
LCDNumber1.Value = Val(Katkottu[1]) 'Asetetaan LCDNumber1 valueksi arvo joka saatiin arduinolta
Endif
If Katkottu[0] = "POT2" Then
LCDNumber2.Value = Val(Katkottu[1])
Endif
Luettu = "" 'TyhjennetÀÀn Luettu
Endif
End
Public Sub Yhdista()
'tÀmÀ functio hoitaa Arduinon yhdistÀmisen
â
If SerialPort1.Status = Net.Active Then 'MikÀli yhteys on jo muodostettu
Close SerialPort1 'suljetaan yhteys
Else 'muuten hoidetaan yhteys kuntoon
SerialPort1.portname = â/dev/ttyACM0â â osoite jossa Arduino sijaitsee
SerialPort1.Speed = 9600
SerialPort1.parity = SerialPort.none
SerialPort1.databits = SerialPort.Bits8
SerialPort1.StopBits = SerialPort.Bits1
SerialPort1.FlowControl = SerialPort.none
Try SerialPort1.Open() 'yritetÀÀn avata yhteys
If Error Then Message.Error(âOngelmia yhdistĂ€essĂ€ laitteistoonâ) 'jos ei onnistu annetaan virhe
Endif
End
Public Sub Arduino(viesti As String)
'TÀllÀ functiolla lÀhetetÀÀn tietoa Arduinolle
Try Print #SerialPort1, viesti 'lÀhetetÀÀn tietoa serialille
If Error Then 'jos virhe
Message.Error(âViestin lĂ€hettĂ€minen ei onnistunutâ) 'tulostetaan virhe
Endif
End
Public Sub Button1_Click()
'kun Button1 clicataan, niin tÀmÀ koodi suoritetaan
Arduino(â1â) 'kutsutaan functiota Arduino ja lĂ€hetetÀÀn viesti 1
'joka Arduinonkoodissa tarkoittaa ettÀ sytytetÀÀn led
End
Public Sub Button2_Click()
'kun Button2 clicataan, niin tÀmÀ koodi suoritetaan
Arduino(â0â) 'kutsutaan functiota Arduino ja lĂ€hetetÀÀn viesti 0
'joka Arduinonkoodissa tarkoittaa ettÀ sammutetaan led
End
Public Sub Button3_Click()
Yhdista 'suljetaan yhteys
Quit 'suljetaan ohjelma
End
Public Sub Form_Open()
'tÀmÀ koodi suoritetaan kun formi kÀynnistyy
Sleep 1 'odotetaan sekuntti
Yhdista 'yhdistetÀÀn seriali
End
Public Sub Form_Close()
'tÀmÀ koodi suoritetaan kun ohjelma suljetaan ruksista
Yhdista 'suljetaan jos yhteys on pÀÀllÀ
End[/code]
Olen kommentoinut ohjelmakoodia parhaani mukaan.
4. Ohjelman kÀÀntÀminen
Ohjelmaa voi ajaa ylÀpalkissa olevalla vihreÀllÀ nuolella. Seuraavaksi kÀÀnnÀmme ohjelman yhdeksi ajettavaksi tiedostoksi. TÀmÀn jÀlkeen ohjelman voi kÀynnistÀÀ suoraan pÀÀttestÀ.
YlĂ€valikosta âProject -> Make -> ExecutableâŠâ Nimi ja ok. Nyt meillĂ€ on tiedosto jota voi ajaa ettei Gambasia tarvitse kĂ€ynnistÀÀ.
5. Kopio
Kopioidaan kansio, jonka alussa loimme uuden Gambas projektin luomisen yhteydessÀ ja liitÀmme kansion Raspberrylle. TÀmÀn voi suorittaa USB muistitikulla tai vaihtoehtoisesti siirtÀmÀllÀ kansio suoraan muistikortille, omaan kotikansioon. KytketÀÀn Arduino USB-kaapelilla Raspberryyn. Ohjelman ajaminen tapahtuu kohdekansiossa pÀÀtteellÀ
./Ohjelmannimi.gambas
tai tiedostojenhallinnassa tuplaclikkaamalla Ohjelmannimi.gambas tiedostoa.
[size=150]Loppusanat[/size]
MitÀ tÀllÀ voi tehdÀ? Mahdollisuudet ovat tietysti rajattomat. Gambas tuntuu olevan vielÀ aika vieras monelle, joten halusin luoda arttikkelin jossa hiukan raapaistaan pintaa ja saisi harrastelijat huomaamaan ettÀ graafisen kÀyttöliittymÀn tekeminen ei vaadi ihmeitÀ ja kymmenien rivien kirjoittamista, ettÀ saa muutaman napin nÀytölle. Joten raja on nyt laskettu niin alas kuin mahdollista -> nyt koodaamaan!