"Powercommanderin" tekeminen itse?

Nyt kun kevari-ikä alkaa lähestyä ja kiikarissa olisi ruiskukone ja pienei viritys mielessä niin tuli tämmöinen mieleen että voiko tuollaista powercommanderia tehdä itse?

Laitehan ohjaa ruiskua ja siihen voi ladata erilaisia mappeja jonka mukaan se sitten toimii.

Pystyisikö tuollaista rakentamaan vaikka arduinosta?
Netistä voi ladata niitä mappeja kyllä.
Kun katselee PC hintoja niin 350€ on jo vähän liikaa mielestäni

Mitä vain pystyy rakentamaan :stuck_out_tongue: Kannattaisi ensin varmaan vähän tutustua mitä kaikkea ruiskun ohjaukseen tarvitsee. Tuon jälkeen voi alkaa miettimään, että kannattaako sellaista alkaa itse rakentamaan.

Hinnassa luultavasti et tule pärjäämään kaupallisille tuotteille joten jos vain tahdot viritellä kevaria luultavasti kannattaa tilata tuo järjestelmä valmiina. Opettelu mielessä toki kannattaa lähteä ideoimaan asiaa.

Minulla ei ole mitään tietoa kyseisen järjestelmän tominnasta, mutta luultavasti logiikka on kohtuu helppo vielä toteuttaa, mutta se miten onnistut saamaan tuon kiinni koneeseen onkin eri asia.

Lisäksi mainittakoon myös, että nuo valmiit kehitysalustat eivät ole tarkoitettu noin vaativaan "kenttä"käyttöön.

Voisit kertoa meille, jotka emme tiedä tämän Powercommanderin toimintatapaa, että mitä kaikkea tietoa laite tarvitsee ruiskutussuuttimien ohjaukseen? Maalaisjärjellä ajateltuna voitaisiin olla vailla ainakin kampiakselin asennontunnistimen ja ilmamäärämittarin dataa?

Lähes kaikenhan tosiaan pystyy tekemään itse, mutta tähän projektiin tarvitaan osaamista ja tietoa monelta osa-alueelta.

(Siirsin aiheen Ideat ja projektit -alueelle.)

PC on, ilmeisesti, ns. “piggyback”-ohjain joka toimii pyörän oman ruiskun rinnalla kaapaten antureista arvoja ja muuttaen ruiskun ulostulosignaaleja. Elektroninen ruisku ei ole rakettiteknologiaa, varsinkaan niin kauan kuin sytytysjärjestelmää ei sotketa kaavaan ollenkaan.
Voisi kuvitella, että jos pystyt tekemään muutoksia moottorin runko-osiin saattaisit päästä helpommalla jos vain rakentaisit rinnakkaisjärjestelmän jolla ohjaisit omia suuttimia ja lisäosia käyttäen pyörän oman ruiskun anturidataa.
Ruiskutus tapahtuu yksisylinterisessä käytännössä jokaisella moottorikierroksella sopivaan aikaan. Ajoituksella kampiakselin asentoon nähden ei sen kummemmin ole väliä. Monisylinterisissä koneissa ruiskutus tapahtuu myös kerran tai kaksi per moottorikierros myös jolloin suljettu venttiili saa useinkin sumua päälleen (ellei kyseessä ole kallis, sekventiaalinen järjestelmä).

Voisin jopa kuvitella, että yksisylinteriseen koneeseen sopii joku AVR-lankku paljon paremmin tehonkulutukseltaa kuin esim. yleisesti näissä käyttökohteissa käytettävät motorolan isot piirit.

En ole sen kummemmin ehtinyt perehtyä itse koodailuun, mutta uskoisin, että pärjäisit muutamalla analogitulolla (imuilma, jäähdytysvesi, kaasuläpän asento, MAP/MAF/AMM), suurnopeuslaskurilla (kampiakseln asento).

Käytännössä algoritmi ruiskutuksen pituudelle rakennetaan niin, että teet GUI:n koneelle jolla voit modifioida kolmiulotteista karttaa jonka akseleina toimii kuorma (X), kierrosluku (Y) sekä ruiskun “duty cycle” eli pituus (Z). Sen kartan arvoille teet vielä kompensointikartastot imuilman lämpötilalle (eli ilman tiheydelle), jäähdytysveden lämpötilalle (kylmäkäynnistys) sekä käynnistysrikastukselle. Kartastot kirjoitetaan ohjaimen EEPROM:lle jolloin ohjain voi joka ikisen koneen käyttöolosuhteen kohdalla katsoa kartastosta sopiva arvo, katsoa kompensointikartastoista korjausarvoja ja summata nämä kaikki yhteen. Kuullostaa ehkä vaikealta mutta kaikki on loppujen lopuksi pelkkää ala-aste matematiikkaa.

Kuorma lasketaan yhdistämällä kasuläpän jälkeisen imuputken paine (MAP-anturilla) ja kaasuläpän asento. On myös muita tapoja, kuten ALPHA-N jonka kartta tehdään pelkän kaasuläpän asennon ja kierrosluvun pohjalta. Ilmamäärä- ja ilmamassamittarit ovat ilmeisesti aika harvinaisia moottoripyörissä.

Käytännön koodisovelluksista ja -rakenteesta voi (taiturit, eli joku muu) sitten keskustella jos projekti pääse aluilleen. Myös “mappaus”, eli kartastojen säätäminen on oma taitolajinsa joka vaatii jonkun verran mittalaitteita ja tietoa siitä, mihin arvoihin kannatta luottaa. Mappaus on helppoa kuin heinän teko jos rinnan on kytketty valmis, toimiva ruiskutusjärjestelmä.

Elektroniikasta en sen kummemmin osaa sanoa.

Näin ensimmäisenä sanoisin: Jos et poika tiedä mitä olet tekemässä, niin leikit ehkä hengelläsi.

Ei ole sit kauhean kivaa kun pahassa paikassa omatekoinen ruiskusi sekoaa ja päättää vetästä lämän tiskiin. Vaihtoehtoisesti kone hyytyy juuri silloin kun olet luottanut sen varaan, että kyllä tuohon vielä ehtii. Tämän takia kannattaa osata ensin tehdä pomminvarmaa koodia ja pomminvarmaa rautaa.

No joo kuitenkin sanottakoon tässä lyhennettynä pari vinkkiä.

  1. Ota selvää alkuperäisen ohjausboxin ominaisuuksista.
  2. Ota selvää kaikista pyöräsi antureista.
  3. Opettele lukemaan antureiden dataa.
  4. Opettele miten antureiden dataa hyödynnetään laskemaan oikeat ulostulot (Ruiskutusajat ja mahd. sytkäennakot)
  5. Ota huomioon kenttäolosuhteet.
  6. Etsi prossu, jossa piisaa I/O:t ja peripheraalit antureiden lukuun ja ohjaukseen. (esim. 1pwm lähtö/suutin suutinten ohjaukseen, loput sit riippuu antureista)
  7. Opettele tekemään reaaliaikaista koodia (ilman tätä systeemistäsi tulee itsemurhapommi)
  8. Reaaliaikaisuus vaatii, että prossunkäyttö on AINA korkeintaan 80%, mielummin korkeintaan 20%, jotta järjestelmässä on laajennusvaraa.
  9. Optimoi koodisi ja mitoita prossun nopeus vastaamaan kohtaa 7.
  10. Jos Mercury laski jo 70-luvun lopulla oikeita arvoja reaaliajassa tarvitsematta taulukoita, niin kyllä arruindonkin pitäisi taipua. (En silti käyttäisi arruindoa kohdan 5 takia)

arduino.cc/cgi-bin/yabb2/YaB … 1275359057

Tässä ruisku projektissa käytetty arduinoa :nerd:

Onnistuisko tuon tuiskun ohjaus tälläisella??
partco.biz/verkkokauppa/inde … ath=4_2093
Ois 1/3 powercommanderin hinnasta :unamused:

taitaa tuo msirquitti olla lähinnä ahtopoikien suosiossa. tiiä sitten jos osaa ja intoa riittää kirjoitella koodia sopivaksi yksipyttyiselle vaparille

Microsquirt lienee parempi, entä mega pyöräkäyttöön, kokonsa ja kotelointinsa takia. Tosin siinäkin hommaa riittää, että saa kaikki pelittämään kunnolla, eikä vain sulatettuja mäntiä tms… :wink: Ja vastaan on tullut projekteja missä ko. laitetta on käytetty 1-syl. moottoreissa, eli sekään ei ole ylitsepääsemätön ongelma jos vain intoa riittää…nämä kun ei mitään yhden illan rakenteluprojekteja ole :astonished: