Tuo ensimmäinen versio kun oli niin huono hyötysuhteeltaan niin rakensin toisen version perustuen tuohon mintyboostiin jonka aiemmin mainitsin. Huono puoli uudessa versiossa on että se ei suostu lataamaan IPhone 3GS:sää. Syynä on 3GS:än liian suuri tarkkuus latauslaitteen jännitteiden suhteen.
Tällä pitäisi onnistua lataamaan suurimman osan USB laitteista. Piirin pitäisi yltää 500mA latausvirtaan.
Tässä versiossa virtalähteenä on kaksi AA patteria sarjassa (kannattaa varmaan laittaa pari tollasta 3v AA patteri holderia rinnan niin ei lopu virta heti ) ja piirinä LT1302-5 step-up muunnin. Piirilevyn tein koululla.
jänniteet ovat:
D- ja D+ 1.997v
ja poweriin 5.00v
kuorman alla jännite putoaa hieman.
Kotelointi ei taaskaan ole parhaimmasta päästä…
Tuossa olis vanhan GPSn akku jonka voisi ottaa käyttöön mutta en tiedä onko siinä sitä helkutin suojapiiriä Laturi kyllä löytyy ja akussa on -,+ ja T terminaalit. Uskaltaako käyttää vai kuoleeko toi akku heti jos sattuu menee ihan tyhjäks.
Joo tuo piirrosmerkki on väärä koska en Eaglen default libarysta löytänyt pienemmällä rasterilla olevaa skottia. Tuo taitaa olla 1n4007 joka vaan on uudelleennimetty
En ole hyötysuhdetta mitannut. Löysin kyllä jossainvaiheessa nuo hyötysuhteet jostain foormumilta eri jännitteillä. Muistaakseni jotai 80% luokkaa oli kahella AA patterilla.
Kolmas versio on tulossa kunhan saan komponentit digikeyltä. Entistä pienempi + li-ion akku
Jos saa vielä nipottaa niin suosittelisin kutsumaan tuota Schottky-diodia puhelikielessä vaikka “shotkiksi” tai “sotkiksi”. Skotti se ei missään nimessä ole.
Naristaanpa diodeista. Se on kivaa. Ei yhtään liikkuvaa osaa ja ne voi laittaa väärin päin vain yhdellä tapaa ja valikoima on valtaisa. Jakoavaimetkin olisivat kivoja, mutta liikkuvia osia on ihan liikaa.
Piirrosmerkit ovat hieman kirjavia.
gschem käyttää kuvassa esitettyjä merkkejä.
Herra Z ja S:n väliset erot ovat, että S on nopea muuttamaan tilaansa ja Z on korkea kynnyksinen.
Lisäksi diodeissa suututtaa katodin ja anodin käyttö, joka ei ole mitenkään järkevää. Silloin kun diodit olivat lasiputkessa ja lämmittivät, oli se edes jotenkin fiksua.
Katodi on eläin, josta lähtee elektroneja. Anodi on se johon tulee.
Se kumminpäin toiseen suuntaan johtava materiaali on kytketty ei vaikuta tuohon. Se, että väärinpäin laittaessa poistuu toimintasavu ei myöskään vaikuta. Zener muuten kytketään sitten useimmiten väärinpäin.
Tällä asialla miettiminen aiheuttaa päänsärkyä ja parasta tutustua oman tuotteensa datalehteen. Siellä on esimerkkikytkentä yleensä, toisen pään tunnistamislogiikka ja varaamalla kaksi testiin + tieteelle annettavat uhrit kytkentä onnistuu.
Joo. Suomalaisista teollisista kuvista löytyy yleensä tuo. Jo pelkästään MAOL vuodelta -96 antaa eri kuvan. Eli niitä on usaeita ja ne kaikki tarttis tietää. Niillä parilla sähvöteorian kurssilla joilla laskettiin diodeja niin oli eri opettajat ja eri symbolit.
Oma mieltymykseni on Z ja S mallisiin, kun diodin nuoli osoittaa oikealle. Jos jollekulle piirrän niin sitten sitä mitä käytetään niin käytetään.
Juurikin näinhän se tuntuu menevän. Tuo S ja Z mallinen diodimerkintähän on hyvä sen yksinkertaisen loogisuutensa vuoksi. Jo tyhmemmänkin pitäisi tajuta mistä siinä on kyse…
Loppujen lopuksihan on aika sama mitä merkkiä siinä käyttää. Jos on skeema, niin yleensä on myös osaluettelo josta loppuviimein katsotaan kyseisen komponentin tarkemmat vaatimukset…
Jos palataan asiaan, niin itse kaipaisin hyötysuhdetta tuosta laturista vaikkapa kahdella AA 1,4V akkuparistolla käytettäessä.
Huomasinpas että LT lähettää sampleja noista LT1302-piireistä. Tilasimpa omani! Ens syksyksynä jos sais maastonavigaattorin akun kestämään sillä, että ottaa kasan akkupattereita reppuun
Joskos pitkästä aikaa jaksaisi tehdä jotain ideasta toteutukseen asti. Mihinhän tuo kannattaisi tunkea että olisi sopivassa paketissa? Sopivia kotelointi-ideoita?
Voi kunpa elämä olisikin niin helppoa että ihan minkälaisella lankavirityksellä tahansa päästään valmistajan ilmoittamiin hyötysuhteisiin ja suoritusarvoihin. Tottakai jokainen osaa sen valmistajan ilmoittaman tyypillisen hyötysuhteen tarkistaa datalehdestä, tässähän oltiin nyt enemmänkin kiinnostuneita sinun sovelluksesi todellisesta hyötysuhteesta (ja paljonko se eroaa valmistajan ilmoittamasta).
Selvä. Mulla ei nyt sopivaa kuormaa tohon ole. Joku 10 ohmin vastus ku olis muutaman watin tehonkestolla niin voisin mitata. Taitaa kyllä löytyä 47ohm/10w vastus jos sillä kokeilis? Semmonen 100mA saa läpi menemään
Auttoko se linkki sinne foorumille jossa joku oli testaiillu eri jännitteillä ja mittaillu hyötysuhteita?
) ja piirinä LT1302-5 step-up muunnin. Piirilevyn tein koululla.
Laturi kyllä löytyy ja akussa on -,+ ja T terminaalit. Uskaltaako käyttää vai kuoleeko toi akku heti jos sattuu menee ihan tyhjäks.
