Elikkä pitäisi käyttää Stamp 2:sta kosteuden ilmaisuun.
Olisiko tähän mitään helppoa ja aloittelijaystävällistä ideaa? Parallaxin sivuilta tilasin kosteusanturin mikä mittaa ilmankosteutta oliko se nyt 98% asti eli ihan ei käy tähän tarkoitukseen. Muuten kyseisen anturin kanssa toiminta on esimerkkien mukaan helppoa.
Lähinnä tarkoitus olisi se, että tyhjä purkki tms. on piilossa ja pitäisi selvittää vuotaako sinne vettä vai ei.
Toivottavasti oli tarpeeksi selvästi kerrottu 
Millanen määrä tarvitsee havaita? Olisiko muovinen saippuarasia, toiseen päähän hieman korotusta, Kaksi johtoa ja suolaa pieni läjä. Kun vettä tulee, suola sulaa ja veden pinnan koskettaessa johtoja johtaa sähköä.
Sitten yksi transistori.Kanta 10k kautta maihin, ja kannallelle toinen noista johdoista myös. Emitteri menee maihin ja kollektrorille 1k vastuksella käyttöjännitteeseen. Kollektoriin myös I/O pinni ja toinen jalka.
Ilmaisun jälkeen ja vuodon loputtua, johtimet huuhdellaan, purkki kuivataan ja uusi suola laitetaan väijyyn. Suolaa kuluu sitten hirmuiset määrät. Yksi rae merisuolaa riittää 
Noh, kaippa tämän idean voi paljastaa kokonaisuudessaan . Eli tarkoitus olisi se, että keittiön viemäriputken mahdollisesti tulviessa lattialle likaveden voisi jotenkin havaita ennen kuin on jo liian myöhäistä.
Viemäriputki menee luonnollisesti keittiökaapiston alla mihin ei ole näköyhteyttä ja siis lattian päällä vähän matkaa. Kuitenkin kaapiston alareuna on luonnollisesti verhoiltu siten listalla, että kaapiston alareunan ja lattian välissä ei siis ole näköyhteyttä kaapiston alle.
Nyt on kerran käynyt niin, että tämä viemäriputki on tukkeutunut ja luonnollisesti puskenut vettä kaapiston alle sopivan määrän aihettamatta kuitenkaan suurempia vahinkoja. Kyseessä kuitenkin kerrostalo ja asunto alimmassa kerroksessa, joten olisi mukavaa jos yläkerran asukkaita voisi varoittaa ajoissa jos putki puskee vettä ulos keittiössäni. Yläkerran vedethän tulevat siis minun keittiööni tässä tilanteessa.
Olen ajatellut laittaa esim. pesuvativiritelmän putken alle mikä keräisi veden hetken ajan turvallisesti. Tähän sitten voisi yhdistää jonkin anturin minkä voisi yhdistää Stamppiin ja Stampilla sitten sytyttää ledin tiskipöydällä kun vati on täynnä vettä 
.
Tuo suolajuttu sinänsä kuulostaa järvevältä, mutta jotenkin vain tuntuu vaivalloiselta.
Tuo pari johdinta kippoon lienee tässä tapauksessa helpoin tapa. Viemärin ollessa kyseessä siinä vedessä varmaan on jo sen verran kaikkea röhnää että johtaa sähköä ilman suolaakin. (jopa sadevesi johtaa tarpeeksi kunhan on riittävän suuri tuloimpedanssi anturihärdellillä, ite tein fetillä ja jollain olikohan 2M:n alasvetovastuksella sadeanturin joka laskee pisaroita).
Partcollakin on samalla periaatteella rakennussarja myynnissä.
Hmm, tuo Partcon vehje näyttää kiinnostavalta hintasansa puolesta, mutta jos ostan sen niin menee oppiminen ja Stamppi hukkaan.
Mutta miten tuo ihan rautalangasta pitäisi tehdä? Ongelmahan tässä on se, että elektroniikan perusteita minulla ei ihan hirveästi ole. Käytännössä osaaminen riittää komponenttien jonkin asteiseen tunnistukseen sekä servon pyörittelyyn ja ledin vilkutteluun Stampilla.
Ohessa yksinkertainen kytkentä jolla homma saattaa onnistua. Eli tuo kytkentä suoraan sytyttäisi vaan LED:n. Mukana kaksi versiota, jos vaikka löytyy miljoonalaatikosta valmiina NPN tai PNP trankkuja, niin tuossa molemmille kytkentäesimerkki. Vastusten arvot kytkennässä on hattuvakiolla taiottu, mukana kommentti ledin etuvastuksen laskennasta, korvaa kyseinen 5mA haluamallasi virralla jos tuo ei kelpaa 
Jos haluat tuon tiedon jollekin kontrollerille (jollainen se Stamp kai oli?), niin ledi vaan pois tuosta ja etuvastuksen arvoa voi sillon hiukan kasvattaa jos virrankulutusta haluaa rajottaa (esim 1mA trankun johtaessa). Sitten vaan trankun kollektorilta signaali kontrollerille. PNP:n tapauksessa signaali nousee ylös kun vettä tulvii sisään ja NPN:n tapauksessa signaali tippuu maihin tulviessa.
Pieni höpöhöpöselitys:
Eli kun transistori johtaa niin sen resistanssi on varsin pieni ja kun se ei johda niin se on hyvin suuri, joten jännitejaon ollessa kyseessä tuon keskipisteen potentiaali hyppää sen mukaan johtaako transistori vai ei. Ja BJT-transistorihan johtaa silloin kun sen kannalle kulkee virtaa. Tai siis se vahvistaa kannalleen kulkevaa virtaa transistorikohtaisella vahvistuskertoimella, ja kunhan kuorma on tarpeeksi pieni eli (ledin) etuvastuksen resistanssi suuri, niin se saturoituu ja toimii käytännössä kytkimenä. Lukija-artikkelialueella on alkuvuodesta kirjoittamani artikkeli elektroniikan peruskomponenteista, jos kiinnostaa enemmälti. Ja internethän tietää kaiken…
