ARKEID - Pieni arcade-pelikabinetti

[size=150]Johdanto[/size]

Kultaisella 80-luvulla kolikkopeliautomaatit oli kova juttu. 80-luvun puolivälissä syntyneenä en tuota aikaa henkilökohtaisesti muista, mutta vielä 90-luvun puoli välissä muistan käyneeni usein yhdessä pelisaluunassa kotikylässäni. Kolikkopelejä näkyi vielä vuosituhannen alussa useissa pikaruoka- ja anniskeluravintoloissa mutta ne ovat sittemmin kadonneet melkein tyystin. Tilalla on enää kolkot RAY:n hedelmäpelit joita puliukot takoo Prisman aulassa.

Sain jo viime vuoden kesällä idean rakentaa oman pienen kolikkopeliautomaatin jossa olisi sisällä PC joka pyörittäisi erilaisia emulaattoreita. Halusin rakentaa pienen, ns. cocktail-kokoisen koneen joka olisi pöydän päällä (täysikorkean lattialle sijoitettavan sijaan).

[size=150]Suunnittelu[/size]

Lähdin hahmottelemaan ajatuksiani 3D-softalla. Ensimmäinen luonnos näytti tällaiselta:

Ei hirveän menevän näköinen, vai mitä. Jalostin suunnitelmaani. Pudotin toisen pelaajan kontrollit pois ja päätin että ruudusta tulee 15" 4:3 kuvasuhteella. Tämän jälkeen lopullinen disaini alkoi hahmottua:

Kun muoto oli valmis, jäi projekti talvihorrokseen. Yritin kysellä Jyväskylän seudulta firmoja jotka olisivat voineet CNC-jyrsiä MDF-levyä mutta en sellaisia löytänyt. Lopulta hain Starkilta kaksi neliömetriä 22-millistä MDF:ää ja Kodin Terrasta kuviosahan. Tässä vaiheessa oli jo joulu eikä ollut mitään paikkaa missä työtä olisi voinut tehdä joten se jäi sikseen.

[size=150]Amis apuun[/size]

Puuseppä-siskoni aloitti apuopettajan työt kotikyläni amiksella puupuolella. Sieltäpä sainkin erään opettajan suosiollisella hyväksynnällä käyttööni viikonlopuksi CNC-jyrsimen ja materiaalit. Kävimme siskon kanssa töihin ja homma alkoi valmistua hyvinkin nopeasti.

Tällä kertaa tarkimman työn sai hoitaa miehen ikään ehtinyt, mutta edelleen hyvin palveleva italialainen SCM NUM 750 ROUTRON SUPER (vaatimattomasti nimetty) CNC-jyrsin.

Ensin piti tietysti vääntää suunnitelmat CNC-koneen ymmärtämäksi G-koodiksi.

Tämän jälkeen haettiin materiaalivarastosta sopiva pala 16-millistä MDF-levyä, kiinnitettiin se tyhjiöpumpulla työstöpöytään ja päästettiin kone vauhtiin. Kylkien jyrsimiseen koneelta kului n. 75% nopeudella pari minuuttia. MDF-levyn huokoisuuden huomaa hyvin kun sen alla oli tyhjiö. Pitämällä kättä levyn pinnalla huomaa selvästi miten ilmavirta menee levyn läpi.

Kylkien takareunoihin ajettiin pieni ura selkäpuolen virkaa toimittavalle koivuvanerille.

Kaikki loput palat sahattiin sirkkelillä jossa oli vapaasti kallistettava terä. Näin saatiin tehtyä reunoihin juuri sopivat kallistukset että osat osuivat yhteen nätisti.

Yksittäiset “komponentit”, kuten alla oleva näppäinlauta, kiinnitettiin toisiinsa liiman lisäksi niiteillä päädyistä. Näin rakenteista saatiin todella jäykkiä. Näppäinlaudan etuosa ajettiin alajyrsimellä pyöreäksi.

Rakenne alkaa hahmottumaan. Kyljet laitettiin liiman lisäksi ruuveilla muihin osiin kiinni. Ruuvit senkattiin suoraan kylkeen joten ne eivät jää näkyviin.

Tässä valmistuu näytön ylätuki johon on porattu kaiuttimille “ritilä”. Tästähän ei mikään hifiääni tule läpi mutta tässä sovelluksessa se riittää paremmin kuin hyvin.

Näyttö kiinnitettiin ylä- ja alatukien (alatukena toimii näppäinlauta) väliin puristamalla ja kiinnitysvarmistettiin poraamalla näytön taakse kaksi koivun palaa.

Ensimmäisen päivän päätteeksi piti vielä koittaa että homma pelaa. Näyttöön tuli kuva, paljon muuta ei vielä tässä vaiheessa voinut tehdä. :sunglasses:

Liimasaumoja piti vielä vähän käsitellä nauhahiomakoneella mutta muuten laite näytti olevan jo hyvällä mallilla. Tämän jälkeen heitin projekti ARKEIDin auton perään ja huristelin takaisin kotiin Jyväskylään jossa odotti kittaustyömaa.

Kittasin ja hioin molemmat kyljet ja muutaman muun pistekohdan kolmeen kertaa että sain tyydyttävän tuloksen. Tämän jälkeen hahmottelin ja porasin nappien ja joystickin reiät koneeseen.

[size=150]Kasausvaihe[/size]

Nikkaroin vanhasta USB-näppäimistöstä väliaikaisen nappiohjaimen koneeseen. Kun joku punaisista johdoista kytketään johonkin mustaan, on tuloksena jokin näppäimen painallus. Yhdistelin johtoja järjestyksessä ja merkistin ylös mikä yhdistelmä tuotti minkäkin näppäimen painalluksen.

Sitten rupesin johdottamaan nappeja koneeseen.

Purin Creativen pienet A60-kaiuttimet kokonaan ja kiinnitin ne kuumaliimalla näytön päällä olevaan tilaan.

Kuumaliimalla?! Kyllä, olen todennut että kun liimapuikot on laadukkaita niin sillä pysyy kama kiinni kuin tauti. Itse käytän ruotsalaisia Rapidin (tunnettu nitojista) valmistamaa liimapyssyä ja liimapuikkoja ja se tarraa kiinni todella hyvin. Muutenkin tästä eteenpäin käytännössä kaikki on kiinnitetty samaisilla kuumaliimapuikoilla. Alunperin ajattelin että se olisi vain väliaikaisratkaisu mutta em. hyvän pitävyyden vuoksi päätin että se saa olla lopullinen.

Eteenpäin, sanoi mummo lumihangessa.

Totesin laitteen toimivaksi pelailemalla vähän (no, useampia tunteja) pelejä. Lopulta kuitenkin purin napit pois koneesta (sisällä ei vielä ole konetta eikä muutakaan tarpeellista) ja maskasin näytön ja kaiuttimet. Porasin takaseinään reiät käynnistysnapille ja päävirtaliittimelle/-kytkimelle.

Ensin on vuorossa pohjamaalaus keittiöremontista yli jääneellä valkoisella Teknos Tela 7:lla.

Tämän jälkeen hain Kodin Terrasta 9 desilitraa Miranol C:tä joka sävytettiin mustaksi.

Lopullinen maalaus onkin tässä projektissa ainut kohta mihin en ole ollenkaan tyytyväinen. Käytin liikaa maalia maalaukseen joten se on osittain valunut ikävästi. Lisäksi pinta on melkein kauttaaltaan “appelsiinia”. Tämän voi sitten joskus hioa ja maalata uudelleen jos jaksaa, mutta epäilen vahvasti. Kiinnitin takaisin napit, virtaliittimet ja muut tarpeelliset.

Purin osiin koneen sisään menevän Toshiba Satellite L133-läppärin. Läppärin tekniset speksit on: 1,4GHz Celeron, 512MB muistia ja ATI RADEON XPRESS 200M-näytönohjain. Ei siis todellakaan mikään tykki, mutta tämä pysyy hiljaisena ja viileänä. Lisäksi siinä on yllättävän paljon potkua, esim. Playstation-pelejä voi pelata aivan hyvin. Käyttöjärjestelmänä on äärimmilleen riisuttu Windows XP joka käynnistyy n. 15 sekunnissa tällä koneella.

Tämän jälkeen alkoikin lopullinen kasaaminen. Ensin sisään meni emolevy. Kuumaliimaa enkä nippusiteitä säästellyt, tarkoituksena oli että vaikka konetta heiluttaisi käsin ilmassa niin mikään ei sisällä helise eikä rapise.

Sähköasennuksen tein sokeripaloilla ja abikoliittimillä johon heitin päälle kutistesukat.

“Sähköpääkeskukselle” tulee virrat takaseinän päävirtakytkimeltä sulakkeen (1A hidas) kautta josta se jaetaan näytöllä, läppärin laturille (akku poistettu) ja kaiuttimille.

Nyt kone on tältä erää valmis!

[size=150]Lopuksi…[/size]

Kaiuttimien edessä on pahvi peitteenä, näin äänet kuulostavat hieman paremmilta. Pahvin tilalle tulee tummasta pleksistä oleva peite johon tulee ARKEID-logo. Pleksin taakse tulee valkoinen kylmäkatodiputki valaisemaan logoa.

Myös näytön ympärille tulee laserleikattu pleksi joka peittää näytön metallirungon näkyvistä.

En ole vielä ehtinyt piirtämään kehystä ja peitettä joten en ole myöskään voinut pyytää tarjouksia. Arvelen kuitenkin että pleksien leikkaus on alle 50 euron potti.

Kerrotaan vielä softasta sen verran että front-endinä häärää Maximus Arcade. Olen myös suunnitellut oman ATmega16U4-pohjaisen näppäinohjaimen mutta sen leiska pitää vielä tarkastaa ennenkuin laitan sen tilaukseen. Näin pääsen siis eroon USB-näppäimistövirityksestä.

Koneesta on olemassa yksi demovideo ennen maalausta, sen voi katsoa tästä YouTube-linkistä:
http://www.youtube.com/watch?v=DZ-t7KjqqsU

Jos teillä heräsi kysymyksiä tai muuta kommentoitavaa niin olkaa hyvä, foorumi on teidän.

Erittäin hienosti tehty.

Pitää laittaa linkkiä kaverille eteenpäin, joka on miettiny itelle arcade kaapin tekemistä. Muistaakseni puhu kyllä täyskokoisesta.

hyvää työtä!

Kenen valmistama tuo näyttö on?
Olen etsinyt omaan arcade-projektiin 15 tuuman näyttöä mutta kaikissa tuntuu olevan vielä purettunakin turhan leveät reunat.

Näyttö on LG Flatron L1510, jos muistan oikein. Se valikoitui ihan sattumalta mun käyttöön ja oli vielä ihan sopiva.