Arduino Unon reunaliittimien yleisesittely

Ajattelin kirjoittaa artikkelin Arduino Uno R3 reunaliittimistä suomeksi… Joku aika sitten tuli selvitettyä, että mitä kaikkea Arduino Uno R3:sen reunaliittimistä löytyy, joten ajattelin jakaa tiedon myös täällä… Tarkoitus olisi käydä asiat mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaisesti läpi, niin että jokainen artikkelin lukenut osaisi käyttää Arduino Uno R3 reunaliittimiä omissa projekteissaan hyödyksi… Artikkeli on suunnattu Arduino harrastusta aloitteleville ja miksi ei myös vähän kokeneemmillekin harrastelijoille… :wink:

Huom! Kirjoittaja ei ota minkäänlaista vastuuta mahdollisista tekstissä olevista virheistä, joten vastuu jää lukijalle… Artikkeli on kirjoitettu omien kokemuksien perusteella ja sen on tarkoitus olla suuntaa antavana oppaana Arduino harrastusta aloitteleville…

[size=150]Sisällys[/size]

  1. Yleistä
  2. Arduino Uno R3
  3. Reunaliittimet
  4. Loppusanat

[size=150]Yleistä[/size]
Monella saattaa olla mielessä, kun on hommannut tai on hommaamassa Arduino Uno R3:sta, että mitä kaikkea levyllä olevat reunaliittimet ovat… Eli tässä artikkelissa on tarkoitus esitellä Arduino Uno R3 levyn reunaliittimet yleisesti, jonka avulla Arduino harrastaja tai harrastajaksi pyrkivän on helppo päästä alkuun…

[size=150]Arduino Uno R3[/size]
Alla on kuva Arduino Uno R3 levystä ja siinä olevista reunaliittimistä… Kuvaan on numeroitu reunaliittimet havainnollistamiseksi mistä liittimestä on kyse, kun käydään läpi reunaliittimien selityksiä…

Arduino_R3.jpg
[size=150]Reunaliittimet[/size]
1. USB-liitin, jonka avulla Arduino Uno R3 voidaan kytkeä tietokoneeseen… Alusta saa myös käyttöjännitteen tämän USB-liittimen kautta, jolloin levylle ei tarvitse erikseen tuoda muualta käyttöjännitettä… Tämän liittimen kautta ladataan myös Arduino Uno R3 alustalle tehty ohjelmakoodi alustalla olevalle ATmega328 mikroprosessorille…

2. Virtaliitin plugi, jonka avulla Arduino Uno R3 alustalle voidaan syöttää tarvittaessa käyttöjännite… Tämän liittimen kautta syötetty jännite voi olla 6-20VDC, mutta suositus on, että jännite olisi 7-12VDC… Tämä jännite reguloidaan levyllä olevan regulaattorin avulla levyllä oleville mikroprosessoreille ja muille komponenteille sopivaksi jännitteeksi…

3. Virransyöttö liittimet…
Blank liitin on tyhjä liitin, joka on varattu tulevaa käyttöä varten…
IOREF liitin, jossa on I/O:n referenssijännite…
RESET liitintä voidaan käyttää Arduino Uno R3 alustan resetointiin…
3.3V liittimestä löytyy 3.3VDC jännite jota voidaan kuormittaa 50mA kuormalla…
5V liittimestä löytyy 5VDC jännite… Myös tämän liittimen kautta voidaan tarvittaessa syöttää Arduino Uno R3 alustalle käyttöjännite (käyttöjännite tulee olla reguloitu)…
GND liittimestä löytyy maa eli 0VDC…
GND liittimestä löytyy maa eli 0VDC…
Vin liitin vastaa “Virtaliitin plugi” liitintä eli tätä kautta voidaan myös syöttää tarvittaessa käyttöjännite Arduino Uno R3 alustalle… Mikäli Arduino Uno R3 alustalle on syötetty jännitteet “Virtaliitin plugi” liittimen kautta, niin tästä liittimestä saadaan otettua ulos “Virtaliitin plugi” liittimeen syötetty jännite…

4. Analogiatulo liittimet…
A0 analogiatulo, jonka tarkkuus on 10bit…
A1 analogiatulo, jonka tarkkuus on 10bit…
A2 analogiatulo, jonka tarkkuus on 10bit…
A3 analogiatulo, jonka tarkkuus on 10bit…
A4 analogiatulo, jonka tarkkuus on 10bit…
A5 analogiatulo, jonka tarkkuus on 10bit…

5. Digitaalitulo/lähtö liittimet…
RX<-0 liitintä voidaan käyttää digitaalitulona/lähtönä sekä sarjaliikenteen toteuttamiseen…
TX->1 liitintä voidaan käyttää digitaalitulona/lähtönä sekä sarjaliikenteen toteuttamiseen…
2 liitintä voidaan käyttää digitaalitulona/lähtönä sekä ulkoiseen keskeytykseen…
3~ liitintä voidaan käyttää digitaalitulona/lähtönä sekä ulkoiseen keskeytykseen ja PWM lähtönä…
4 liitintä voidaan käyttää digitaalitulona/lähtönä…
5~ liitintä voidaan käyttää digitaalitulona/lähtönä sekä PWM lähtönä…
6~ liitintä voidaan käyttää digitaalitulona/lähtönä sekä PWM lähtönä…
7 liitintä voidaan käyttää digitaalitulona/lähtönä…
8 liitintä voidaan käyttää digitaalitulona/lähtönä…
9~ liitintä voidaan käyttää digitaalitulona/lähtönä sekä PWM lähtönä…
10~ liitintä voidaan käyttää digitaalitulona/lähtönä sekä PWM lähtönä… Liitintä hyödynnetään myös SPI toteutuksessa…
11~ liitintä voidaan käyttää digitaalitulona/lähtönä sekä PWM lähtönä… Liitintä hyödynnetään myös SPI toteutuksessa…
12 liitintä voidaan käyttää digitaalitulona/lähtönä… Liitintä hyödynnetään myös SPI toteutuksessa…
13 liitintä voidaan käyttää digitaalitulona/lähtönä… Liitintä hyödynnetään myös SPI toteutuksessa…
GND liittimestä löytyy maa eli 0VDC…
AREF liittimen kautta voidaan syöttää ulkoinen referenssijännite analogia tuloille…
SDA liitintä hyödynnetään I2C toteutuksessa…
SCL liitintä hyödynnetään I2C toteutuksessa…

6.ICSP (In Circuit Serial Programming) liitintä käytetään tarvittaessa Arduino Uno R3 alustalla olevan ATmega328 mikroprosessorin ohjelmointiin…

7. ICSP (In Circuit Serial Programming) liitintä käytetään tarvittaessa Arduino Uno R3 alustalla olevan apuprosessorin ohjelmointiin…

[size=150]Loppusanat[/size]
Tämän artikkelin tarkoitus oli tarjota yleisesittely Arduino Uno R3 reunaliittimistä ja antaa perusteet Arduino harrastusta aloittavalle reunaliittimien osalta…

Todettakoon, että ATmegan eri pinneillä on myös muita käyttömahdollisuuksia kuin nuo olennaisimmat. Ehkäpä opasta voisi täydentää datalehden kanssa hieman? Ehkä myös selvennystä Arduino Uno -levyn merkintöihin, jotka näyttävät ensisilmäyksellä hieman erikoisilta (mm. aaltoviivamerkin käyttö)?

Aaltoviiva (~) merkintä kertoo, että kyseessä on PWM lähtö, arduino laudalle on kirjoitettu PWM ~, joka tarkoittanee juuri tätä (viisaammat korjatkoon jos olen väärässä)…

RX<-0 merkinnästä RX<- merkintä kertoo, että ko. liitintä käytetään sarjaliikenteessä datan vastaanottoon… Merkinnässä oleva 0 tarkoittaa, että kyseessä on digitaalitulo/lähtö numero 0…

TX->1 merkinnästä TX-> merkintä vastaavasti kertoo, että ko. liitintä käytetään sarjaliikenteessä datan lähettämiseen… Merkinnässä oleva 1 tarkoittaa, että kyseessä on digitaalitulo/lähtö numero 1…