Noobi kyselee

Millä kiinnittää jäähdytys, niin että lämpö siirtyy hyvin? Eli lämpöliimaa?

Minkälainen rele täytyy olla, kun halutaan niin että virta kulkee sisääntulo A kautta, mutta kun signaali havaitaan niin vaihdetaan sisääntulo B käyttöön? Output on siis aina sama.

Miten oskilloskoopin mhz vaikuttaa mittaustulokseen? Eli minkälainen on hyvä ostaa?

Piitahna ja mekaaninen kiinnitys esimerkiksi pultilla. Liimat tahtovat toisinaan lähteä liukumaan. Piitahnaa saa ATK-kaupoista. puristus auttaa lämmön siirtymisessä. Pitää myös olla nuuka piitahnan kanssa.

Jos tarvitsee vielä erottaa galvaanisesti, on olemassa erilaisia levyjä, jotka johtavat sähköä, mutta eivät sähköä.

Vaihtokärkinen rele. Normally open Normally closed ja common. Common on silloin ulostulo ja NC on signaali A ja NO signaali B. Releitä on sitten eri jännite- ja virtakestolla kytkentäpuolella ja toisaalta myös kelan jännite ja virta vaihtelee eri releiden välillä. Jos ohjaat puolijohteella relettä, muista laittaa suojadiodi kelan rinnalle, ettei kivet paistu.

Käteen sopiva, tarpeen täyttävä ja budjettiin mahtuva.

Megahertsit tai megasamplet vaikuttavat niin, että voit mitata 2megan laitteella 1 megan signaalia uskottavasti. Herrat Nyqvist ja Shannon kertovat näin fi.wikipedia.org/wiki/Nyquistin_teoreema

Tämä ei ole aivan näin yksioikioinen. 20Msamplen skooppi ja 20MHz:llä ajettava AVR. Ulos ajettiin vähän vajaan 10MHz:n signaalia ja tuo ei nähnyt tuota yhden kellojakson mittaista pulssin venymista.

Itse harkitsen dealextremen halvinta USB-skooppia ja yritän löytää USB:hen galvaanista erotinta. HUPS-hetki ei sitten harmita niin paljon kun savut karkaavat laitteesta.

Tarkoitat varmaan että johtaa lämpöä. :slight_smile:

Edullinen skooppi kiinnostaisi minuakin. Jonkun halvan skoopin voisi ajatella ostavansa, mutta toisaalta ei mielellään ostaisi sellaista jolla ei tee yhtään mitään. Useinkin helpottaisi, kun voisi vähän vilkaista niitä signaaleja. USB-laitteen tapauksessa Linux tuki tosin olisi ihan välttämätön ja paras olisi kun softa olisi open sourcea (ja rajapinnat dokumentoitu eli käytännössä se käytetty HID-protokolla).

Lämpörestistanssi, sähköresistanssi tai ihan vain sadetanssi, mitä näitä nyt onkaan. Pikku vika, mutta olet oikeassa

Linux ja skooppi on kyllä sellainen itkuparkuyhdistelmä, että sitä ei kukaan katsele. Itse tempaisen aina Wanhan Wirtuaalisen Windowsin tulille toivoen sen tukevan kyseistä palikkaa jotenkin.

Vellemanin PCSGU250 oli kiva winkkarivehje vaan ukkonen tuhosi UPSin ja tuon skoopin. USB oli tuossa vehkeessä vähän enemmän kuin suojaton.

Tää ehkä ois ratkaisu: seeedstudio.com/depot/DSO-Na … l?cPath=63

DX:n kaksi halvinta scopea:
dx.com/p/bm102-bm102-50mhz-2 … rey-271544
dx.com/p/usb-oscilloscope-an … yzer-93518

Laadusta ei ole tietoa. Sitten jos haluaa panostaa sellaiseen malliin ettei läppäriä tarvitse. Niin tuossa voisi olla hyvä
dx.com/p/utd2052cl-7-0-lcd-5 … ope-115121

Skoopeilla on monia eri taajuuksia. N√§ytteenottotaajuus on tietysti oltava tuon Nyqvistin-teorian mukaisesti v√§hint√§√§n 2-kertainen siihen n√§hden mit√§ ollaan mittaamassa. Oleellisempaa on kuitenkin yleens√§ skoopin analoginen vaimennus. Oma skoopin n√§ytteenottotaajuus on 1GHz, mutta se on silti ‚Äúvain‚ÄĚ 100 MHz skooppi. Tuo j√§lkimm√§inen on analoginen vaimennus, joka taisi olla 3 dB:n mukaan m√§√§ritelty eli 100 MHz signaali n√§kyy, mutta amplitudi puolittuu.

Tuollaisen 100 MHz oikean skoopin saa nyky√§√§n n. 500 ‚ā¨:lla uutena. Halvemmat USB-laitteet eiv√§t p√§√§se l√§hellek√§√§n samaan. Suurta taajuutta tarvitaan kun ollaan etsim√§ss√§ digitaalisignaaleista piikkej√§, nousuaikoja tms., vaikka itse signaalien taajuus ei olisikaan edes 1 MHz.

Hyvä pointti. Kapeakaistainen digitaalisignaali ei tarkoita matalaa taajuutta. Kun vilkaisee mathworld.wolfram.com/FourierSer … eWave.html olevaa kuvaa tajuaa jotain. Mitä enempi parittomia harmoonisia, sitä paremmin tuo näyttää kanttiaallolta. Ja ne ovat merkittäviä, vaikka edessä on 1/n. Ja näiden näkemiseen tarvitaan sitä suurta sisääntulotaajuutta.

Lisäksi kun vielä muistetaan skoopin johtojen olevan se tärkein osa mittauksesta. Ne kun vääränlaisina mitata ihan vääriä asioita. Olemattomia pörinöitä ilmasta, virtasilmukoita maasta tai liian jäykkinä maan vetovoiman kohdistumista testattavaan laitteeseen vapaassa putdotuksessa pyyhkäistessään laitteen pöydältä alas. Mittari mittaa juuri sitä asiaa mitä se havannoi. Onko se sitten haluttu tieto on eri asia. Varmista aina mitä mittaat

Oma ajatus on kuitenkin, että itseltä löytyy jokin laite jolla voin todentaa asian, vaikka bus pirate tai usbiskooppi. Jopa yleismittarini toimii rajoitetusi. Sitten kun tiedän jotain asiasta raahaan uhrin tilaan, jossa on paremmat välineet. Hacklab, koulu, toimisto tai mitä näitä nyt onkaan. Itsellä ei ole tilaa, varaa tai käyttöä kymppitonnin laitteelle. Edellisen satojen tuhansien markkojen laitteenkin laitoin eteenpäin, kun en oikeasti tarvinnut. Tämä oli 100MHz:n analogiskooppi uskomattoman pienellä kilo tai kuutiometri hinnalla

Minulle ainakin on ollut paljon iloa tuosta 100 MHz skoopista. Maksoihan se melkein tonnin seitsemän vuotta sitten. Ei ole paljon tilaa vievä. Nyt vastaavan näyttää saavan jo 400:lla: eu.rigolna.com/products/digi … e/ds1102e/

Normaalisti olen juotellut vain tuossa keittiön pöydällä. Onko mitään hyötyä laittaa siihen pöydälle jonkinlaista esd-mattoa aina operaation ajaksi? Ja jos kyllä niin onko esim tämä* hyvä ?