Tervehdys teille! Olen tätä sivustoa selaillut jokusen päivän ajan ja päädyin nyt luomaan tunnuksenkin jelppiä vailla. Asiani koskee sulautettujen järjestelmien rakentelemisessa alkuun pääsemistä. Kävin tänään kirjastosta lainaamassa “Sulatetut - Opi rakentamaan robotteja ja muita sulatettuja järjestelmiä” kirjasen ja innostus näiden rakenteluun kasvoi siihen pisteeseen, että pitäisi päästä kyhäämään omia laitteita
Ongelmaksi nyt vain muodostui Arduinon ilmeisen huono saatavuus Suomessa. Robomaa kun taitaa olla ainoa paikka mistä Arduinoja löytyy ja sieltä haeskelin muuan “Arduino Diecimila” -mikrokontrolleria tuloksetta. Diecimilaa siksi että kirjasta löytyy juuri siihen opastusta ja muutenkin soveltunee ensimmäisiin kyhäelmiin parhaiten. Kun kerta kyseistä kontrolleria ei Suomen markkinoilta löydy, enkä kirjan toista suositeltua Arduinoa (Arduino Nano) raaski ostaa, mahtaisiko jokin Robomaan tarjonnan mikrokontrollereista olla vastaavanlainen Diecimilian kanssa?
Tämähän on passelin hintainen ja yhdennäköinenkin Diecimilian kanssa, onko kyseessä kenties vain päivitetty malli? Huomasinpa nimittäin aivan tässä kirjoittaessani tuon Duemilanoven olevan todella samankaltainen kuin Diecimilia
Olen siis tyystin vasta-alkaja näiden suhteen ja mieluiten opettelen perusteet yksityiskohtaisia ohjeita kuvin varusteltua seuraten. Tämähän taasen onnistuu mukavasti Sulatetut -kirjan ohjeita seuraamalla. Toisekseen, tarvitsen tietenkin jotain mikrokontrolleriin kiinnitettäväksikin, inspiraation iskiessä soisin tarvittavia palikoita löytyvän. Olisiko esimerkiksi tällainen setti kannattava ostos. Opiskelijan budjetilla tietenkin kaikesta pitäisi selvitä mahdollisimman edullisesti, mutta muuta edukkampaa & vastaavaa pakettia ei taida löytyä. Tuommoiseen satsiin käyttäisi juuri sopivasti yhden kuukauden opintotuet, olisiko sen arvoista?
Arduino on päivittynyt vuosien kuluessa ja nykyinen ‘perusmalli’ on Arduino Uno, jollainen itsellänikin on. Suosittelen kyllä hankkimaan sen (vaikka ei noissa vanhemmissakaan mitään vikaa ole), erot ovat aika pieniä ja siihen saa kyllä hyvin tukea arduino.cc:stä. Tuo Diecimila on päivittynyt Duemilanoveksi ja siitä Unoksi. arduino.cc/en/Main/Boards
Tuollaisen perussetin hankin itsekin. Komponenttipussi on jäänyt vähimmälle käytölle, mutta siitäkin on hyötyä, jos ei tiedä mitä tulee tarvitsemaan, niin noilla voi melko usein kokeilla ja sitten hankkia myöhemmin lopulliset osat (Arduinoa en muutenkaan laita lopulliseen työhön, vaan kytken AtMegan sellaisenaan). Koekytkentäalusta johtoineen on kaikkein kovimmalla käytöllä, koska siitä on muutenkin hyötyä.
Sopii melkeen paremmin sulautetun C:n harjoitteluun kuin Arduino, jossa kaikki rautaläheinen on piilotettu kirjastoon. Tuolle on tarkoitettu Code Redin tekemä kääntäjä, jonka pystyy lataamaan ilmaiseksi ja rekisteröimällä sen saa nostettua 32 kB rajoituksen 128 kB. Tämä pitäs piisata ihan hyvin opetteluun NXP:n ARM Cortesx M0 piirille.
Toinen tutustumisen arvoinen ja ehkä halvempikin on tuo Lauchpad (about 5e). 16 bit prossa, mutta siinä melkeen kaiken rautaläheisen joutuu ite tekemään. Mukana tulevat piirit on 2kB kokoisia. Saatavana on 16 kB DIP-20 piirejä. IAR kääntäjän Kickstart tukee 4 kB asti ja CCS 16 kB. Tuolle oli myös opensource kääntäjä, missä ei ole rajoituksia. processors.wiki.ti.com/index.php … P-EXP430G2 e2e.ti.com/group/msp430launchpad/w/default.aspx
Kiitos vastauksista, vaikka jälkimmäisestä viestistä kaikkea en ymmärtänytkään Aihealueen käsitteet, termit ja lukujen merkitykset yms. on aivan hakusessa.
Tuo Arduino UNO taitaa mennä hankintalistalleni, Limban ehdottamia kontrollereita kun ei pikaisella hakemisella Suomesta löytynyt Robomaasta UNOa löytyy Atmega328 SMD ja ilmeisesti uusin versio R3. Mikä tuo SMD oikein on, iso mötikkä on ainakin korvattu jollain pienemmällä… mötikällä?
Osaisitteko muuten selittää mikä tämä atMega on? Itse en löytänyt sille suoranaista selitystä, entä mitä perässä oleva numero merkkaa?
SMD mallissa on käytetty AtMegan pintaliitosmallia eli se normaaliversion “mötikkä” on se AtMega. Jos tiedät ettet tarvitse irrottaa ja vaihtaa sitä mikrokontrolleria, niin tuo SMD versio saattaa riittää. Itse kuitenkin käytän tuota Arduinoa myös ohjelmointiin, joten se on ihan hyvä ominaisuus. Syy miksi tuommoinen on kuitenkin tehty, on siinä, että jossain vaiheessa DIP-paketissa (se tavallinen mötikkä) olevia versioita oli vaikea saada ja SMD oli helposti saatavilla
AtMega on siis Arduinon mikrokontrolleri, sydän ja se numero kertoo lähinnä tallennustilan määrästä (328 sisältää 32 kt).
Helpompi tehdä oma levynsä ohjelmointia varten. Itellä on iso möhkö levy johon sopii lähes kaikki Atmelit. DIPeille on omia kantojaan ja pintaliitoksille on omat pädit. Jyrsäytin pleksistä vielä ohjurit noille pintaliimattaville jolloin ohjelmointi on näppärää. Sitten mulla on kiljoona dippikytkintä valitsemassa karvoja käyttöön.SPI:tä siis tarjoilen.
Atmelin flashista voi joissain malleissa arvata jotain. 48, 88, 168, 328 ja 1280, 1281,1284 mutta sitten kun joukkoon heitetään vanhempaa kamaa 128, 8, 16, 32 soppa on valmis.
Muistan joskus vängänneeni tästä asiasta ja todenneeni, että Atmelin mallinumeroiden keskinäisellä suhteella tai tosimaailman faktoilla on kummallisia poikkeuksia. Sääntöjen luonti kannattaa unohtaa ja aina lukea se datasheetti. Koska säännön mieltäminen on mieletöntä, jos siinä on poikkeuksia ja niitä poikkeuksia ei muista.
Off-topiccina säännöistä:
“Englannin kieli on sellainen kieli, että kysymys ja kieltolauseessa pitää olla apuverbi. Jos ei ole, lisää do. Poikkeus be” Opeteltu sääntö 15 vuotta sitten.
Arduinossa ei taideta käyttää muita kuin AtMega168 ja AtMega328 sekä vanha AtMega8 joka taitaa olla se poikkeus. Ja kyllä minustakin datasheetit on nannaa.
Aihealueen käsitteet, termit ja lukujen merkitykset yms. on aivan hakusessa.
Robomaasta UNOa löytyy Atmega328 SMD ja ilmeisesti uusin versio R3. Mikä tuo SMD oikein on, iso mötikkä on ainakin korvattu jollain pienemmällä… mötikällä?